Pages

Sunday, July 26, 2009

Ei-ihan-hellemekko etc.

Heinäkuu on edennyt mökkeillessä niin kaverin mökillä kuin vanhempienkin mökillä. Ei se kesä tosin ole lainkaan hullumpi kaupungissakaan. Loistavaa kesäajanvietettä ovat esimerkiksi alennusmyynnit. Jokin aika sitten ostin Hobboksista yhden suosikkini, Veronik Averyn, Knitting Classic Stylen puoleen hintaan. Viime viikolla hain Lankamaailma Nordiasta ale-Jannea yhtä kirjan ohjetta varten, joka parhaillaan on puikoilla. Kuvassa myös Lankataivaasta tipahtaneesta synttäripaketista paljastunut, ihana kangaskassi.

Toisella mökkireissulla valmistui villamekko kummitytölleni viime joulun Kotilieden ohjeella. Erittäin ajankohtainen vaatekappale siis.. Mekko on mielestäni kauhean pieni, mutta kai se on sopiva. Koko on nimittäin vielä vuotta vastaanottajaa vanhemmalle. On vaan kamalan vaikea arvioida vaatteen sopivuutta ilman sovitusta.

Ohje: Männynkäpy -kaarrokemekko, Kotiliesi nro 21/2008
Puikot: 3.25 mm
Lanka: Schoeller & Stahl Limbo, punaruskeaa 200 g, vaaleanpunaista 50 g.


Lazearista jäi Ribboon jämiä vielä muutamaan tiskirättiin. Koekappaleen tein äidilleni Punokset Puikoille -kirjan Hallan mallineuleella. Vähän hävettää käyttää noin kaunista ohjetta hyväkseen tiskirättiä varten, mutta puolustukseksi sanon että olin nettipimennossa ja ainoa käsillä oleva neulekirja oli PP. Tuosta luomuksesta en (ehkä onneksi) ehtinyt ottaa kuvaa todisteeksi. Äiti totesi rätin toimivaksi (joskin vähän turhan pieneksi), joten tein toisenkin rätin. Tämä syntyi omasta päästä summamutikassa valitulla silmukkamäärällä. ja on vielä vailla omistajaa.

Tein 2 lisää vaaleasta Ribboosta. Toisen lähetin kanssaneulojalle (jolta sain oman keltaisen, söpön ja tehokkaan tiskirättini) ja toisen annoin ystävälleni, jolla on varmaan rätille käyttöä lähitulevaisuudessa uudessa kodissaan. Jännittävä seikka, josta olen jokaiselle rätinsaajalle maininnut, on tuo Ribboon pesusuositus 30 asteessa. Olen kehottanut reilusti heittämään sen ainakin neljäänkymppiin, meni syteen tai saveen. Ne on vaan rätei.

Sunday, July 12, 2009

Popeye -tunika

Ennen uuden neuleen esittelyä kiitos massariipuksia kommentoineille! Mukavaa, että muutkin kuin minä pidän niistä.

Sitten uuteen tunikaani. En uskonut, että tunikat olisivat minua varten, tai että neuloisin itselleni moista. Vaatekaappiini ei ennen tätä kuulunut ainuttakaan tunikaa. En tiedä, onko tämäkään ihan minun ruumiinrakenteelleni paras vaatekappale, mutta voi miten tylsää olisi jos aina pukeutuisi samanlaisiin vaatteisiin tai siihen tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon.
En uskonut myöskään neulovani Noroa, saati innoissani ostavan sitä samantien 3 kerää. Puolustuksena voin sanoa, että arvoisa lähilankakauppani myi Noroja kesäalennuksella, joten kukkaroni ei itkenyt (niin vuolaasti) verta näiden kolmen kerän vuoksi.
Miksi sitten innostuin niin ko. mallista ja Norosta? Syyttävä/kiittävä sormi osoittaa Tyrniin, joka taannoin miitissä neuloi omaa tunikaansa, ja rakastuin täysin tuohon lankaan, sen väreihin, ja mielikuvaan siitä millainen valmiista neuleesta tulisi. Aika hyvin, ellei täydellisesti, tuo mielikuva vastaa tätä lopputulosta.

Mukana pieni harmaa, karvainen linssiluteeni. Aina siellä, missä tapahtuu.

Malli: Raglantunika, Suuri Käsityö -lehti 3/09, aka Pinaatti -tunika
Lanka: Noro Kureyon Sock (värinro S185)
Puikot: 3.0 mm ja kaulukseen 2.5 mm



Ja mä en tiedä miten tollanen ilme on onnistuttu vangitsemaan.

Ohjetta muokkasin aika runsaalla kädellä (ja yhtä runsaasti jouduin myös purkamaan matkan varrella). Ohje oli 4 mm puikoille, mutta en halunnut tunikastani niin harvaa. Lankahan on kuitenkin sukkalankaa, ja käsialani muutenkin löysä. Tulos olisi varmaankin ollut melko kalaverkkomainen noin paksuilla puikoilla.
Hihoihin en lisännyt yhtä paljon silmukoita, kuin ohjeessa, koska en halunnut niin pussimaisia hihoja. Helman lisäykset aloitin myöhemmin kuin ohjeessa, koska pelkäsin telttaefektiä. Helmassa on myös 10 s vähemmän kuin ohjeessa. Hihoihin ja kaula-aukkoon neuloin 1 o 1 n -ribbiä. Lankaa meni jonkun verran kolmatta kerää.

Lopuksi toinen linssilude vilkuttaa.

Wednesday, July 08, 2009

Kuluneelta viikolta

Viikko sitten juhlittiin Neuleyhdistys Ullan 5-vuotissynttäreitä täällä Helsingissä (ja mahtavaa, jos jäsenet muuallakin päin maailmaa kohottivat maljan Ullalle :)
Monet Ullan yhteistyökumppanit olivat lahjoittaneet runsain mitoin palkintoja arvottavaksi, ja kuinka ollakaan, kerrankin arpaonni potkaisi minuakin! Sain upean Priiman palkinnon, josta löytyi Araucanian Patagoniaa ja Nature Cottonia. Puuvillaksi lanka on ihanan tuntuista ja kaunista. En tiedä vielä mitä keksin näistä 6 vyyhdistä (2 x kutakin väriä; ruskeaa, harmaata ja violetinkirjavaa), mutta eiköhän niistä jotain kivaa synny kunhan olen tarpeeksi ihastellut niitä lankavarastossani.

Jotkin juhlijat toivat paikalle myös lankojaan, jotka eivät heitä enää puhutelleet. LauraU:n langat eivät ehkä jutelleet Lauralle, mutta minulle ne karjuivat kurkku suorana. Lisää Araucanian puuvillaa (mitkä värit! <3)

Seassa oli myös yksinäinen läikikkäänkirjava regiakerä. Päässyt hyvään seuraan..
LauraU:lle lupasin jossain vaiheessa vaihdossa hänen toivomaansa sukkalankaa. Kiitos vielä kerran! Nämä näyttävät ihan viihtyvän uudessa kodissaan.

Viikonloppuna innostuin massailemaan pitkästä aikaa. Sitä ennen olin askarrellut kortteja, joka on minulle jotain erittäin epätyypillistä puuhaa. Päätin kuitenkin tehdä massastakin korttikoristeita riipusten lisäksi. (Reiälliset pyörylät ovat siis riipuksia, jos on vaikeuksia hahmottaa)

Jatkoin sunnuntaina..

Kiemuroita, epäonnistunutta millefioria (Vasen yläreuna: kuvittelin massan olevan valkoista, se olikin läpinäkyvää. Ei näin.), metallijauhetta, minimuoteilla leikkimistä.

..ja vähän maanantainakin

Lisää kiemuraa, minimuotteja, sekä foliosta paljastunut vanha keltaruskea millefioriköntti, joka joutui pastakoneen läpi muutamaan kertaan. Tulos simppeli "marmoroitu" pinta.

Nyt jatkan taistelua keskeneräisen neuleen kanssa, josta purin tänään kolmannen kerran about ½ kerää. Ja ½ kerää 100g:n sukkalankakerästä on aika helkkarin monta metriä.
Mutta mä haluankin olla lopputulokseen tyytyväinen. Ja onhan se taloudellista neuloa lanka useaan kertaan. (ehe ehe)