Sitä sun tätä

Blogaaminen ja itseasiassa vähän kaikki muukin on jäänyt ravelympicsien varjoon. Päälajini näissä kisoissa on Sweaterboard Cross ja Cable Cross-Country, joihin osallistun Sylvillä. Takki on nappeja ja kukan terälehtiä vaille valmis. Ihan kultaa ei tällä suorituksella omalla arvosteluasteikollani saavuta, mutta toivottavasti voisin olla kuitenkin tyytyväinen..
Koska Sylvi ei ole mikään mukana kuljetettava matkaprojekti, kehitin sen rinnalle toisenkin olympianeuleen. Ohje on hatusta ja siksipä osallistuin tällä Designer Original Danceen (jossa luodaan oma ohje, mutta ohjeenkirjoitus ei ole pakollista. Saatan kirjoittaa sen kuitenkin myöhemmin.)
Lanka: Zealana eco
Puikot: 2.5 mm

Ennen olympialaisia sain valmiiksi jotakuta herttaista, tuntematonta opiskelijatoveria lainatakseni "siistit kynsikkäät" (vaikka ne onkin kämmekkäät, ja ihan tosi tavalliset :) Mikään ei lämmitä niinkuin ystävälliset kommentit omista töistä, kiitos tässä välissä myös blogin kommenttiboksiin omansa jättäneille. Kuvassa tämä kamerasta vapaa pari ei ikävä kyllä näytä enää yhtään niin siistiltä ahkeran käytön jäljiltä.
Lanka: Novita Nalle, tummansininen
Puikot: 2.5 mm

Tulipalopakkasille tein myös paksut sukat Jannesta, ohjeenani Kerttu-sukkien mallineule. Tosin aloitin sukat tavalliseen tapaani kärjestä, joten ne näyttävät joltain muulta kuin originaalit Kertut. En vaivautunut kääntämään kaaviota.
Lanka: Gjestal Janne
Puikot: 3.0 mm
Menekki: about 2 kerää = ~ 100 g

Kunniatehtävä

Rakas ystäväni, johon tutustuin jo ollessani pikkukakara, meni viikonloppuna naimisiin. Sniff! Jotenkin uskomattomalta se tuntuu vieläkin, ja samalla olen hänen puolestaan äärettömän onnellinen. Niin onnellisilta nuo kaksi näyttävät yhdessä.
Uskomattomia asioita neuloja voi käsitellä tietenkin neulomalla. Niinpä sulattelin tätä neulomalla morsiamelle häähuivin. Projekti oli suuri kunnia ja aiheutti myös hieman paineita, sillä toivoin todella saajan olevan siihen tyytyväinen.
Samalla toteutin yhden uudenvuoden lupaukseni: opetella neulomaan helmiä. Morsian valitsi huivimallikseen Aeolianin, langan sain valita minä. Yritin parhaani mukaan etsiä sitä Täydellisen väristä ja tuntuista lankaa, ja parhaiten tarkoitukseen sopi Vihreän vyyhdin Abuelita Baby Merino Lace: uskomattoman pehmeä, yksisäikeinen huivilanka, joka on myös hieman paksumpi kuin tavanomaiset (100g / 384m). Se pingottuikin oikein nätisti, ja 8 kokoiset helmet mahtuivat siihen juuri ja juuri. Pimeässä hohtavat helmet sopivat mielestäni häiden väriteemaan nätisti, mutta niitä ei oikeastaan erota kuvista. Lisäsin niitä vain reunaan, Edge Set-Up kaavion kerrokselta 21 eteenpäin. Huivissa on 6 Yucca mallikertaa, joten se on hieman pienintä kokoa isompi, ja toki paksumpi lankakin lisää kokoa originaaliin ohjeen versioon verrattuna.
Huivi pingotuksessa
ja saajan harteilla
ja Ravelryssä.

Ohje: Aeolian
Lanka: Abuelita Baby Merino Lace, violetti
Puikot: 3.5 mm bambupyöröt
Kulutus: 170 g

Hääpaikka oli melko vilpoinen, etenkin kaltaiselleni jääkaapille, jota aina paleltaa. Morsian suosittelikin varustautumaan villasukilla. Otin neuvosta vaarin.

Tilaisuuden tullen heitin korkkarit pöydän alle ja kiskoin villasukat jalkaan. Näissä juhlissa ei oltu turhantärkeitä. (tosin en muilla nähnyt villasukkia, mutta eräs kyllä valitteli niiden puutetta ;)
Neuloin morsiamen huivia ennen Helleboruksen tarkoituksenani käyttää sitä kaulahuivina. Pingotuksen jälkeen huivini oli kuitenkin sen verran leveä, että päätin pitää sitä myös juhlissa ainakin nyt tämän kerran. Muut juhlavat huivit ovat hieman liian ohuita talvikemuihin, etenkin olkaimettoman mekon kanssa. Kaulahuivina tätä kuitenkin ajattelin tästä lähtien käyttää.

Ohje: Helleborus
Lanka: Novita Nalle, tummansininen
Puikot: 4 mm bambupyöröt
Kulutus: noin 1 ja ½ kerää

Nyt voisikin alkaa suunnittella Ravelympics-neulottavaa, kisat lähestyvät.
(Viime kerralla blogaamani "vuoden ensimmäinen neule" on vetäytynyt ilmeisesti luovalle tauolle miettimään tulevaisuuttaan. Ei siitä nyt tullutkaan ensimmäinen, joten sillä on identiteettikriisi.)