Merkkipaaluja

Tiistaina tapasin vanhoja lukiokavereita. Ihmiset olivat ennallaan, vaikka paljon olikin tapahtunut. Yksi oli saanut lapsen, toinen juuri valmistunut, kolmas harkitsi muuttoa toiseen kaupunkiin ja neljäs maalle. Aloin miettiä, mitä minä olen tähän mennessä saavuttanut. Yksi vastaus tähän pohdintaan oli tullut päivän aikana postissa: lähetysilmoitus Kariston kirjapainosta. Seuraavana päivänä se konkretisoitui kannettuani postipaketin kotiin.

Kirja oli pitkä, mielenkiintoinen ja opettavainen projekti. Jos joskus ryhtyisin vastaavaan uudestaan, osaan varoa monia sudenkuoppia.

Kristelin, Niinan, Suvin ja minun lisäksi tarvittiin laaja apujoukko, jota en voi kylliksi kiittää. Kuvaajamme Krista teki huikeaa duunia kameran takana ja malleiksi rekrytoidut tuttumme kameran edessä. Ruutupiirrosten toteuttamisen mahdollisti mies Pitsit puikoille -kirjankin piirrosten takana, jonka hihassa roikuin moneen kertaan apua pyytäen. Epäilenkin herralla olevan maan parhaimmistoon kuuluvat hermot. Joka tapauksessa Pipo on pääasia on nyt täällä ja pian varmasti myös kaupan sekä kirjaston hyllyssä. Odotan jännittyneellä mielenkiinnolla, mitä ihmiset siitä pitävät.

Syksyn huomaa muustakin kuin markkinoille ilmestyvistä neulekirjoista, nimittäin säästä. Ilman kämmekkäitä en enää aamuisin poistu kotoani. Viime postauksen sukkien jämistä tein itselleni uudet, sukkiin sopivat ranteenlämmittäjät.

Ohje: stetsonista, palmikko Rhiannon-sukista

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, väri Muste

Puikot: 2.0 mm, 80 cm 

Tänään aamun viileys sai jo harkitsemaan sormikkaita tai villapaitaa. Lisää syksyistä neuleinspiraatiota voi etsiä vaikkapa tuoreesta Knittystä.

Syksy tulee, oletko valmis?

Minä yritän olla parhaani mukaan. Ihanan kirpeitä syysaamuja varten neuloin polvisukat, yllätys yllätys, Cookie A:n ohjeella. Sain Rhiannon-sukkien ohjeen aikoinaan lahjaksi Kristeliltä. Ensimmäinen yritykseni ohjeen kanssa päätyi purkuun, kun tajusin että Sandnesin Sisua, minun käsialaani ja kyseistä ohjetta ei vain oltu tarkoitettu työskentelemään yhdessä. Toinen yritys Tuulian Väinämöisellä tuotti paremman tuloksen.

Ohje: Rhiannon

Lanka: Knitlob's Lair Väinämöinen (väri Muste), 2 vyyhtiä

Puikot: 80 cm pyöröpuikot, 2 mm

Jätin sukkien yläreunassa olevan palmikkokäänteen toteuttamatta, sillä pelkäsin ettei lankani riittäisi. Harmi sinänsä, sillä käänne on melko hallitseva elementti koko mallissa. Toisaalta ilman käännettä sukat mahtunevat helpommin esimerkiksi housujen alle.

Vaikka palmikonkiertoja oli melkoisen paljon, en oikeastaan kyllästynyt niihin missään vaiheessa. Sukkien takanahan kulkee vielä ns. hevosenkenkäpalmikko, joten ohjeessa oli yhteensä neljä erilaista palmikkoa. Ne tekivät työstä sopivan vaihtelevan ja mielekkään neuloa.

Mutta missäs ne koipeni oikein loikoilevat? No tietysti Vallilan olohuoneen eli Villavyyhdin sohvalla! Kaupan auettua tänään remontin jäljiltä kipitin sinne samantien sateisen syyspäivän ratoksi. Puodin lankahyllyjen ääressä ja sohvalla on mitä parhaimmat paikat kerätä inspiraatiota syysneuleita varten.

Inspistä voi hakea myös ensi viikonloppuna Helsingissä järjestettäviltä Silmä, pisto, tikki, takki -käsityömarkkinoilta (fb-event täällä). Käsityötarvikkeiden lisäksi myynnissä on runsaasti käsityöläisten valmistamia tuotteita, kuten koruja, nappeja ja laukkuja. Mikä parasta, häppeninkiin on vapaa pääsy.