Valkosukkaisuutta

Villasukkia keskellä kesää? Kyllä.

Villasukkia on hyvä pitää mukana laukussa, jos esimerkiksi kesken kesäretken joutuu saderintaman saartamaksi pelkissä tennareissa. (Kyllä harmitti, kun ei ollut.) Ne on havaittu hyviksi myös viilenevinä kesäiltoina terassilla tai parvekkeella. Ihanteellisin paikka on mielestäni laituri meren rannalla.

Ohje: Marilinda Cookie A:n kirjasta Sukkia. Rakkaudella.
Lanka: Schoeller + Stahl Fortissima Socka, valkoista n. 1 ja ½ kerää
Puikot: 2.0 mm

Värivalinta (tai värittömyys) osui mielestäni nappiin tässä mallissa. Kaikista neulomistani Cookien sukista nämä ovat mielestäni jollakin herkällä tavalla kauneimmat - ainakin juuri nyt.

Astetta kesäisempää

Jotta tästä ei muodostuisi mikään villasukkablogi, on aika esitellä jotain ihan muuta. Kyseessä on ensimmänen käyttökelpoinen vaate, jonka olen ommellut alusta loppuun itse. Kaavat tähän 12 kaistaleesta muodostuvaan hameeseen löytyi vanhasta Modasta. Kaistaleet eivät juurikaan erotu näin kirjavassa kankaassa.

Kaavoja leikellessä manailin taas, miksi en aikoinaan kysynyt mummoltani niistä kaikista mystisistä kaavamerkinnöistä. Näinkin simppelin työn parissa heräsi monia tyhmiä kysymyksiä, joihin onneksi sain apua Langankuluttajalta.

Kangas on jo useampi vuosi sitten ostettua Finlaysonin puuvillakangasta Olga-kuosissa. Olen nukkunut lakanoissa ja loikoillut tyynyillä, joissa on tämä sama kuosi. Siitä huolimatta kuvio sopii mielestäni hyvin myös hameeseen. Kenties minulla on jokin fiksaatio kyseiseen kuosiin, sillä sitä löytyy kangasvarastostani vielä toisenkin hameellisen verran musta-harmaana..

Ompelupainotteisen blogauksen lopuksi muistutan vielä uudesta Ullasta, joka ilmestyi viime kuun puolella. Jos kärsit kesälukemisen puutteesta, vilkaise vaikkapa juttuani Iidasta tai tsekkaa mitä kesälankoja Ullalaiset ovat testanneet. Jos olet kuten minä, ja suosit villan ja villasekotteiden neulomista myös kesällä, voit neuloa Oton - numeron ehdottoman suosikkini.