Hanna menee lankaan

Pintaraapaisu vuodesta 2011

2011-12-31T08:03:00.014+02:00

Kuluneeseen vuoteen mahtui paljon tapahtumia ja tunteita. Oli iloa, odotusta, jännitystä, onnea. Oli toki myös ärtymystä, pettymyksiä, epätietoisuutta ja surua. Näiden ja kaiken muun lomassa tuli neulottua tuhottomasti silmukoita. Myös sellaisia jotka eivät koskaan päätyneet blogiin asti.
Seuraa vain vähän uutta ja runsaasti vanhaa neuleasiaa sisältävä postaus.

Vuosi alkoi pienen karvapallon viikon mittaisella vierailulla. Pikkukissan kanssa vietetty viikko oli vuoden ehdotonta parhaimmistoa, kaatumisestani ja häntäluun satuttamisesta huolimatta.

Ennen

Toisaalta sama kissa on vuoden mittaan koetellut kärsivällisyyteni rajoja syödessään muutamana yönä varpaitani, katkottuaan kännykänlaturini ja järsittyään bambupuikkojani.. Olemalla söpö saa paljon anteeksi.

Jälkeen

Ja hyvähän ne puikotkin on joskus uusia.

Keväällä tein innostavinta (sivuaine)opinnäytetyötä koskaan. Opin huimasti. Jäin haaveilemaan Adoben Creative Suite -ohjelmistosta, digijärkkäristä ja uusien Village-numeroiden tekemisestä. Ja tietysti kaipaamaan muita omat lehtensä tehneitä opintotovereita.
Kesä oli kuuma. Uuden ompelukoneen kanssa työskentely oli neulontaa viileämpää. Ikea oli erilainen ompelijan silmin. Amy Butler tarjosi inspiraatiota.
Syyskuussa ylitin itseni sinnikkyyden suhteen. Kissansilmähuivi vaati enemmän kärsivällisyyttä, kuin mikään aiemmin neulomani. Lopputulos oli kuitenkin kaiken vaivan arvoinen.
Samassa kuussa huovutin ensimmäistä kertaa jotain, mihin oikeasti saattoi olla tyytyväinen. Huopuvan asian heittäminen pesukoneeseen on mielestäni aina jännittävää. Etenkin sellaisen asian, jonka pitäisi mahtua päälle tai jalkaan.
Vuoden vaikeimman päivän tittelin saa mummuni hautajaispäivä lokakuussa. Sitä varten neuloin Dropsin Kid-Silkistä Seascape-huivin. Pörröiseen mutta pehmeään mohairsilkkiin kääriytyminen tuntui surun keskellä turvalliselta. En blogannut huivista aiemmin, koska en vain pystynyt. Vaikka hautajaisissa poismenon lopullisuus iskikin tajuntaan, en silti vieläkään aina muista, että mummulle ei esim. voi enää lähettää joulukorttia.

Ohje: Seascape (Knitty, kesä 08)
Lanka: Garnstudio Kid Silk (3 kerää mustaa)
Puikot: 3.5 mm (muistaakseni)
Muuta: glow in the dark -helmiä

Vuoteen mahtui myös kuusi ohjetta Ullaan. Joka numerossa esiteltiin myös suomalaisia neulesuunnittelijoita: Kristel Nyberg, Heidi Lindroos a.k.a. Adelheid sekä Suvi Simola. Näistä ensimmäiseltä ja viimeiseltä ilmestyi vuonna 2011 myös uudet neulekirjat: Kristel Nyberg ja Johanna Koski laittoivat Pitsit puikoille. Suvi Simolalta ja Mari Muinoselta Kaikki lähti lapasesta. Suomen neulekirjallisuudella tuntuu menevän melko hyvin, toivottavasti jatkossakin.

Uuden vuoden lupaukseni on mennä lankaan taas ensi vuonna. Valmistuneita töitä on jo pari kappaletta odottamassa kuvaamista.

Käsityörikasta uutta vuotta 2012!

P.S., jos olet Suomen verkkoneuleyhdistyksen jäsen, olethan huomannut jäsensivuilla olevan jouluyllätyksen?

Lisää lahjoja

2011-12-29T08:47:00.007+02:00

Koska koukutuin ompelemaan helppoja pussukoita, niitä päätyi myös ihmisten lahjapaketteihin.
Sitten omiin "joululahjoihini". Langankuluttaja opasti minua ompelemaan laukun hänen kaavojensa mukaan. Ilmeisesti minulla on vielä paljon opittavaa kuosien ja mallien yhdistämisessä, sillä tämä kangas näytti paljon paremmalta palana. Eiköhän tätäkin silti tule käytettyä. Ainakin keväällä tai kesällä, johon iloisen keltainen väritys sopii paremmin.
Laukun malli on mitä kätevin. Se suljetaan vetoketjulla ja laukun sisäpuolella on avotaskuja. Vetoketjun aukeavan pään puolella on tarralla suljettava läpällinen tasku, johon sopii vaikkapa puhelin. Olkahihnan leveys on juuri passeli pysyäkseen hyvin hartialla. Jos tällaista laukkua halajaa, kannattaa tiedustella Langankuluttajalta lisää tai tsekata hänen Etsy-kauppansa tarjonta. (Ovat tosin tätä minun versiotani paremman näköisiä..)

Jotta ei mene pelkäksi kangasteluksi, loppuun hieman lankaa. Ihanaa lankaa. Sain lahjakortin uuteen lähilankakauppaani Villavyyhtiin, joka on hetkessä muodostunut suosikikseni. Kun olin pähkäillyt useamman päivänm pyörinyt kaupassa kuin puolukka ja huokaillut jokaisen herkkuhyllyn äärellä, valitsin lahjalankani värien houkuttelevuuden perusteella. Tuulian langat voisivat kaikki muuttaa luokseni, mutta tällä kertaa kaupasta kotiutui Väinämöistä väreissä Kahvi ja Muste.
Ajatuksissa jokin takin tapainen ja polvisukat.

Hyvää joulua, jalat!

2011-12-25T12:42:00.011+02:00

Isän jalat

Ohje: Feet eaters, Anna Hrachovecin kirjasta Knitting Mochimochi

Koko: L

Lanka: Garnstudio Drops Karisma (beigeä/harmaata/väritöntä) & Alaska (punaista), hampaat jotakin geneeristä villaa.

Ystävän jalat

Ohje: kts. edellinen kuva

Koko: M

Lanka: Gjestal Janne (keltaista), Garnstudio Drops Karisma (beigeä/harmaata/väritöntä)

Toisen ystävän jalat

Ohje: hatusta

Lanka: Gjestal Maija (ruskeaa)

Koko: ~43

Kolmannen

Ohje: hatusta

Lanka: Gjestal Maija (sinivihreää)

Koko: ~42

ja isoveljen jalat

Ohje: Merenkulkija, Tiina Kuun ohje Ullasta 3/2011

Lanka: Viking of Norway Vilma

Koko: 46

Lämmintä joulua!

Balls!

2011-11-22T10:08:00.007+02:00

Kaikki lähti siitä, että neulova opiskelijatoveri kysyi minulta, tietäisinkö hyvää neulottujen joulupallojen ohjetta. En tiennyt, en ollut koskaan vielä neulonut joulupalloja. En edes liiemmin pitänyt neulotuista joulupalloja, koska preferoin joulukuusessani lasisia koristeita.
Noh. Sitten Helsingin Sanomat meni ja julkaisia noiden sympaattisten norjalaismiesten, Arnen ja Carlosin, joulupallo-ohjeen Koti-sivuillaan (myös netissä). Uteliaisuuteni heräsi ohjeessa olleen hauskan porokuvion myötä, ja päätin kokeilla neuloa yhden pallon.
Ajattelin antaa pallon hoitokissalle, jonka tiedän arvostavan alpakkasilkkiä. Pallon valkoinen lanka on siis Garnstudion Baby Alpaca Silkiä, punainen puolestaan Grignascon Flavia Babya. Täytteenä jälleen teurastettua Ikea-tyynyä. (Arne ja Carlos toki käyttävät laadukasta villakuitua. Puuvillakin kuulemma kävisi. En siis lainkaan tee oikeutta oikeille joulupalloille.)

Koska pallo syntyi nopeasti ja lankaa jäi yhä runsaasti yli, päätin kokeilla valkoista poroa punaisella pohjalla.
Ei riitä! Entä jos tekisin pallon kokonaan Flavia Babysta, valkoistahan löytyy myös lankavarastostani. Ja jospa kokeilisin myös tuota sydänkuvioista palloa?
Varoituksena kaikille pallojen neulomista harkitseville: tähän tosiaan voi jäädä koukkuun.

Missä olin?

2011-11-15T07:43:00.005+02:00

3 pisteen vihje:
Ohje: Garnstudion palmikkosormikkaat
Lanka: Viking Vilma (75 % villaa, 25 % polyamidia; 100 g / 260 m), n. 100 g viininpunaista
Puikot: 2,5 mm

2 pisteen vihje:
(Hämäävänä tekijänä jo aiemmin blogaamani säärystimet)

1 pisteen vihje:
0 pisteen vihje:
Kuvittele tähän kuva I Knit Londonista ja puodin pienestä hauvasta. Olisin ottanut sellaisen, ellen olisi tiputtanut pokkarikameraani loopin lattialle. Sen seurauksena laite ei enää suostunut ottamaan kuvia. (ja sen seurauksena päätin viimein hankkia järkkärin) Kahdesta ensimmäisestä kuvasta kiitokset matkaseuralle, loop-kuvasta kiitos edesmenneelle Nikon Coolpixille.

Ulla 3/11 on täällä!

2011-10-23T20:45:00.002+03:00

Vuoden viimeinen Ulla on ulkona. Allekirjoittaneelta mukana tällä kertaa kaksi ohjetta: Penni ja Kipinä. Kirjoitin myös Suvi Simolasta ja arvioin Tieteiskirjailuja. Pari lankaakin tuli testattua: Viking Odin ja Caserita Alpaca.

Itse ainakin löysin muiden tuottamasta materiaalista niin paljon mielenkiintoisia ohjeita ja juttuja, että on mahdotonta nimetä suosikkeja. Toivottavasti muutkin löytävät!

Mukavia luku- ja neulontahetkiä Ullan parissa.

Syksyn normineuleet

2011-10-11T12:43:00.006+03:00

Sukat ja säärystimet. Niitä tarvitaan taas. Ja niitä olen neulonut.

Säärystimet
Lanka: Sandnes Garn Alfa
Puikot: 4.5 mm (koska olen löysäilijä)
Ohje: hatusta

Säärystimet on neulottu samaisesta lankalahjoituskuormasta, kuin edelliset tossutkin. Mallineuleina oikeilla silmukoilla neulottua kennoneuletta ja 2 o 2 n -joustinta. Yläreunaan tein melko ison käänteen.

Sukat
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: 2.5 mm
Ohje: kärjestä neulotut, 3 krs:n raidoituksella

Sukatkin ovat tuoreet ja valmistuivat luennoilla istuessa. Olen sukille hieman katkera, sillä ensimmäisen sukan kiilakavennuksia neuloessani ruusupuisia puikkojani kohtasi epäonni.

Huopatossutehtaan hiljaisuudessa

2011-09-28T09:28:00.005+03:00

Uuden päivityksen kirjoittaminen on tällä kertaa hyvin haasteellista. En mitenkään voi esitellä mitään yhtä mahtavaa, kuin edellisellä kerralla. Tuskin neulon mitään yhtä mieletöntä ja pitkää pinnaa vaativaa vielä pitkään aikaan. Tämä blogaus onkin omistettu pienille, aivottomille välitöille.
Silti tälläkin kertaa on kyseessä itselleni uudenlainen saavutus ja onnistuminen: huovuttaminen pesukoneessa.
Sain ystävältäni huiman kasan lankaa, koska hän ei muka saanut niitä neulottua. Hinta langoista oli huovutetut tossut, joihin käytin lankojen joukossa ollutta Sandnes Easya. Aiempi huovutuskokemukseni rajoittuu patalappuihin ja pipoon, josta tulikin pannumyssy. Tällä taustalla en ollut kovinkaan optimistinen lopputuloksen laadusta. Ohjeeksi valitsin Garnstudion Eskimolle tarkoitetun tossuohjeen, mutta Easy osoittautui kelvolliseksi korvaavaksi lankalaaduksi. Tossuista tuli aavistuksen liian isot, mutta se ei saajan mukaan haittaa.

Toisen pienen neuleen tein toisen ystävän vastikään syntyneelle pojalle. Garnstudion ohje tämäkin.
Malli puuttuu, koska myssy on vielä ihan liian iso.

Lokakuun saapuessa voikin virittäytyä odottelemaan uutta Ullaa. Pikkulinnut ovat laulaneet sen sisältävän taas kaikkea jännää.

Kunnianosoitus kissoille

2011-09-04T11:42:00.008+03:00

2 x 100 s yhdellä kerroksella. Kerroksia 578. Kaaviot mahdottomia opetella ulkoa. Jokainen silmukka pitää viivata yli kaaviopapereista, jotta pysyy kärryillä. Kuka hullu sellaista neuloo?
Minä.

Lanka: Drops Baby Alpaca Silk (70 % alpakkaa, 30 % silkkiä), mustaa ja luonnonvalkoista kumpaakin n. 5,5 kerää. (Tiheyteni oli vähän harvempi kuin ohjeen, joten lankaa kului enemmän.)
Puikot: 2.5 mm
Ohje: 5th anniversary scarf

Ainoa asia, mikä hieman harmittaa, on että alun tiheyteni oli löysempi kuin lopun. Niinhän se usein menee sukissakin: toinen ensin tehty sukka on toista löysempi. Mutta arvatkaa puranko ja korjaanko asian? ;) Tämä on kaikesta huolimatta varmaankin mahtavin neulomani työ tähän saakka.
Edit: Olin niin täpinöissäni huivista, että unohdin kiittää Sireä ja Liisaa edellisen postauksen kommenteissa saamistani tunnustuksista. Kiitos! En kuitenkaan osaa nimetä vain kymmentä palkinnon ansaitsevaa blogia, joten palkinto jää nyt kierrättämättä eteenpäin.

Lahjoja pienelle sankarille

2011-08-06T15:17:00.009+03:00

Kummityttöni täytti jo 5 vuotta. Viiteen vuoteen on mahtunut useita neulottuja lahjoja, ja kärsin pienestä ideapulasta. Samanlaisia neuleita kun ei ole hauska tehdä saati antaa. Sukkiin voi tosin aina turvautua. (Tänä aamuna laitoin jo itsekin villasukat jalkaan.) En jaksanut yrittää saada sukista raidoitukseltaan symmetrisiä. Toivottavasti saajakaan ei ole symmetrisyyden suhteen liian tarkka.
Ohje: Novitan perussukkaohje ticoticolle, koko 30
Lanka: Novitan ticotico
Puikot: 2.5 mm

Eihän merkittävää viiden vuoden merkkipaalua voi muistaa pelkillä villasukilla. Sujautin sukat pieneen Buttercup-käsilaukkuun, jonka ompelin sisustuskankaista.

ja vielä toiselta puolelta

En jaksanut tarkemmin miettiä kuvion kohdentamista, koska kangasta oli suhteellisen pieni pala ja kuvio asettui kankaalla hankalasti. Aika söpö siitä tuli mielestäni silti. Lahjontaraporttini päättyy tähän.

Kesäkooma

2011-08-01T13:01:00.006+03:00

Blogissa ei tapahdu paljoakaan neulomista näin helteisen kesän ansiosta. Neulon kyllä minkä vain jaksan, mutta valmista ei tunnu tulevan yhtä rivakasti, kuin viileämpinä aikoina. Myös keskeneräisiä töitä on paljon enemmän, kuin yleensä. Normaalistihan olen vain yhden keskeneräisen työn nainen. Iäisyyden kesken olleet Wollmeise-sukat kyllä tikuttelin loppuun - väkisin. Käsialani ja Wollmeise eivät vain ole luotuja toisilleen, ja niinpä lopputuloksesta tuli mielestäni julmetun ruma. Lanka on ihan liian puuvillaista tunnultaan minun makuuni.
Lanka siis Wollmeisen Merinoa, väri Küken. Aloitettu kärjestä jne. Kuuluu kategoriaan tylsimmät neuleet ikinä. Väristä toki pidän.

Tylsien sukkien vastapainoksi olen saanut upeita ylläreitä ystäviltä. Kyseistä kissakangasta olin ihkutellut nettikaupan sivuilla. Taisinpa mainita asian ääneen, ja yhtäkkiä huomasin omistavani sitä.
Niin naiivia, niin söpöä.

Aiemmin keväällä Villagen yhteydessä mainitsin Oh Comelyn, mainion brittilehden. Muutama ystävä punoi taas juonia selkäni takana ja reilu viikko sitten postiluukustani tupsahti yllättäen tämä. Ilmeeni ko. hetkellä : o_O
Jos vain tarjoutuu tilaisuus tutustua ko. lehteen, suosittelen lämpimästi. Vaikkei se käsityölehti olekaan (mitenhän sitä edes kategorisoisi, lifestyle-lehti?), löytyi tästäkin numerosta mm. artikkeli feikkiveren valmistuksesta ja omien kenkien tekemisestä.

Tällaiset iloiset yllätykset saavat tylsän arjen ja huonoimmankin päivän tuntumaan juhlalta. Kiitos <3

Tänään ilma tuntuu jo melko raikkaalta verrattuna vaikkapa viikon takaiseen. Ehkä kohtapuoliin on lisää valmiita töitä.

Fiilispohjalta

2011-07-16T19:22:00.009+03:00

Otsikko on se mainio metodi, jota ompelijaystäväni käyttää opastaessaan minua ompeluun liittyvissä dilemmoissani. Se on varsin mainio metodi, etenkin kun olen pitänyt ompelua muka tiukkoja sääntöjä noudattavana käsityölajina. Kyseinen opastajani oli tehnyt fiilispohjalta laukun, jota apinoin ja tässä tulos. Kun katsoin valmista lopputulosta, tajusin että viimeistä tikkausta tehdessä yläreunaan, olisi alalangan voinut vaihtaa valkoiseksi. Enpä vaihtanut.
Laukku on pieni verrattuna muihin laukkuihini, ja hyvä niin. Pieniä laukkuja pitäisi tehdä lisää, etenkin joitakin juhlakelpoisia. Ja eikai laukkuja voi olla liikaa?
Laukun sisällä on myös 3 taskua, joista yksi on mitattu juuri sopivaksi kännykälle. Ja vaikka laukku on pieni, sinne mahtuu silti tarpeellisin: puhelin, lompakko, avaimet, matkakortti, sukankudin ja kenties vielä jotain muuta satunnaista tarpeellista.

Sain palan keltaista samettia, ja päätin fiilispohjalta tehdä siitä astetta isomman Boxy Pouchin. Enpä vain arvannut, miten niin kivalta tuntuva ja näyttävä kangas voi olla yhtä helvettiä ommella.. Ompelupisteeni näytti siltä kuin kasasta pieniä tipuja olisi tehty hakkelusta: täynnä keltaista pientä nukkaa.
Pussukka toimii nykyään ompelusäläni sijoituspaikkana. Sitäkin kertyy yllättävän paljon.. Mistä puheen ollen, tilasinpa vähän kivoja kankaita. Valittu ihan fiilispohjalta.

Silja 2.0

2011-07-10T19:11:00.008+03:00

Harvoin harrastan saman ohjeen neulomista useampaan kertaan, mutta Pitsit puikoille -kirjan Silja oli niin mukava ja nopea, että halusin sellaisen myös arkisempaan käyttöön. Dropsin taannoinen supersale sai minut lähtemään paikalliseen lankaliikkeeseen hakemaan projektiin langat, ja päädyin jälleen kerran Alpacaan. Tällä kertaa tummaan, savuisen harmaa-siniseen.

Ohje: Silja (Kirjasta Pitsit puikoille)
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca
Puikot: 2,5 mm
Menekki: 3 x 50 g (130 g sanoi talousvaakani)

Hihoihin ohjeessa neulottavat helmet jätin tällä kertaa pois, koska tämän on tosiaan tarkoitus olla arkisempi neule. En muutenkaan käytä normaalissa arkielämässäni pieniä helmikoruja. Reunan joustinneuleosuudesta tein reippaasti ohjetta pidemmän, jotta selässä ei topin ja hihattimen välille jää rakoa.
Kiitos myös kuvaajalle, joka ennen kuvien ottamista toimi jälleen ompeluopettajana ja diilasi kasan ihania kankaita, joista ehkä lisää myöhemmin.

Cosmonautti

2011-06-23T19:31:00.007+03:00

Ensimmäinen ompeluprojektini, johon olen todella tyytyväinen. Valmistuminen edellytti kyllä monta tyhmää kysymystä viisaammilta, ankaraa googlausta ja pari sauman purkamistakin, mutta se oli kaiken sen arvoista. Eikä loppupeleissä edes niin vaikeaa! Onneksi, sillä on kyseessä Amy Butlerin Style Stitches -opuksen helpoimpiin töihin listattu laukku Cosmo Bag.

Kuten neuleissa, en näköjään ompelussakaan osaa mennä täysin ohjeen mukaan, vaan tein joitakin työvaiheita eri järjestyksessä. En myöskään käyttänyt ohjeen mukaista kangasta, vaan tukevampaa ikealaista sisutuskangasta. Sen vuoksi en jaksanut hankkia toistaiseksi tukikankaitakaan. Ja lopputulos näyttää mielestäni silti hyvältä.

Nappi löytyi nappivarastosta, vuorikankaat ovat osin ystävän lahjoittamia ja osin vanhaa tyynyliinaa, joka oli aivan liian iso omaan tyynyyni.

Sivuissa on pienet taskut ja sisällä 4 suurempaa. On siis mahdollista, että tässä laukussa tavarat eivät pyöri hujan hajan ja jopa löydän sieltä jotakin. Toisin kuin nykyisistä laukuistani.

Sitten pohtimaan, mihin kankaisiin ja ohjeeseen seuraavaksi tarttuisin.

Ulla 2/11

2011-06-19T22:32:00.007+03:00

On taas se aika vuodesta, kun postataan pelkkää Ulla-asiaa. Kesän Ulla on juuri nähnyt päivänvalon. Oma panokseni oli tällä kertaa oikoluvun lisäksi lankatestausta, artikkelin kirjoittamista sekä parin ohjeen rustaamista. Neulojaesittelysarjassa on tällä kertaa vuorossa Adelheid, joka suunnitteli myös huikean hienon kansikuvaneuleen. Tahdon sellaisen ehdottomasti itsellenikin! Ja vaikka ikä on vain numeroita, on ilahduttavaa että Ullan tekemiseen osallistuu nuorta verta, kuten Sara Palojärvi Kromosomi-sukillaan. Heli Suhosen Tilkkusukat on myös yksi suosikeistani.

Omat ohjeeni ovat tällä kertaa alunperin Villageen tehtyjä. Kuten Villagen kohdalla, nytkin ärsyttää että pärstäni vilkkuu lehden sivuilla kahteen kertaan. Ja vieläpä samantyylisillä ohjeilla. Mutta kun itselleen tekee, on ehkä ymmärrettävää ettei ohjeet ole täysin eri maailmoista. Kuvista kiitos zeskalle.

Lisäsin ohjeista englanninkieliset versiot Ravelryyn .pdf:nä, koska aiemmin keväällä minulla oli vielä mahdollisuus taittaa ne InDesignilla. Vakaa aikomukseni onkin säästää omaa maccia ja CS5:ta varten (tai mikä versio siitä siinä vaiheessa onkaan, kun minulla on tarvittavat eurot kerättynä, CS15?)

Kiitos kaikille Ullan tekijöille ja lukijoille!

Hanna menee ompelulankaan

2011-06-16T22:46:00.010+03:00

Muistan kuinka lapsena katselin usein mummoani ompelukoneen ääressä. Mummo oli haka ompelemaan. Mummolan vintti oli pullollaan hänen ompelemiaan mekkoja, äitini hääpuku mukaanlukien. Jo tuolloin ihmettelin, miten mummo oli taitonsa kartuttanut. Hänen kaavalehtensäkin taisivat olla saksaksi, eikä mummoni tietääkseni puhu saksaa. Nyt minä itse tavaan tumpeloille suunnattua ompeluopusta suomeksi, ja sekin vaikuttaa melko heprealta. Olen silti viimein päättänyt opetella ompelun jalon taidon ja seurailla tässä suhteessa mummoni jalanjäljissä. En enää tyydy taiteilemaan nuppineuloista kukkasia neulatyynyyn, kuten mummon luona.

En vieläkään täysin käsitä, mistä mummoni oppinsa ammensi. Kaiketi silkasta suomalaisesta sisusta ja maalaisjärjestä. Minä olen joutunut jo useasti turvautumaan ompelijaystäväni apuun. Hänen neuvoillaan (ja jämäkankaillaan) olen saanut aikaan pientä meikkipussia muistuttavan tuotoksen, Boxy Pouchin,

sekä jättimäisen (susiruman) apinakassin, johon mahtuisi kaiketi jonkin suurperheen viikon ruokaostokset,

sekä pienen olalla kannettavan kassin tilkuista.

Ja vaikkei se lähempää tarkastelua kestäisikään, silti kuva toiseltakin puolelta, hieman lähempää.

Ainakin suora ommel siis onnistuu - jotenkuten. Seuraava projekti olisi (muka) helppo laukku Amy Butlerin kirjasta Style Stitches, jonka hankin äskettäin. Kankaana tosin ikeasta hankittua puuvillaa, koska tällä kokemuksella ei vielä Butlerin omia kankaita ommella.. Toivottavasti vielä joskus ommellaan. Sillä naisella on aivan mieletön visuaalinen silmä.

Olen toki neulonutkin. Kukahan nuo 2 valmista työtä vaan viitsisi viimeistellä?

Hullulla on työläät huvit

2011-05-19T12:54:00.006+03:00

Olen yllytyshullu, ainakin neuleiden suhteen. Kun löysin tämän Kalinubman ohjeen Ravelrystä , tiesin että sellainen on ihan pakko saada. Työssä ei monelta kantilta katsottuna ole mitään järkeä. Huivi on järjettömän iso, onteloneuletta, ei noudata mitään ulkoamuistettavaa mallineuleen logiikkaa, sisältää about 14 sivua kaavioita ja kestää pienen iäisyyden neuloa. Tästä kaikesta huolimatta se on yksinkertaisesti koukuttavaa ja hauskaa neulottavaa. Monta kertaa olen jo kironnut huomattuani neuloneeni pitkän kerroksen alussa väärin, ja onteloneuleen purkaminen on hidasta (kuten onteloneuleen neulominenkin).

Työ on noin puolivälissä. Lankani (Dropsin Baby Alpaca Silk) taitaa loppua tosin kesken, eikä lankakaupassa enää ollut samaa värierää. D'oh. (Jos jollakulla siis harhailee yksinäinen luonnonvalkea kerä ko. lankaa eränro:lla 001, voi sille antaa uuden elämän kissansilmissä.)

Kun olen neulonut huivia eri paikoissa, on projektini saanut osakseen välillä kummastuneita katseita ja silmienpyörittelyä. Sovellan työhön kuitenkin filosofiaa, joka sopii niin moneen muuhunkin asiaan elämässä: ei se määränpää vaan se matka.

(Kiitos Skroik!)

Julkaisuja

2011-05-09T09:48:00.021+03:00

Village valmistui viimein. Lopputulokseen olen melko tyytyväinen. Muutaman asian tekisin ehkä toisin jos nyt saisin uuden mahdollisuuden. Mutta eihän ensimmäisellä kerralla yleensä täydellistä tulekaan - etenkään kun on opiskellut taittamista vain tämän kevään ja aikakauslehtialaa syksystä saakka. Tähän jäi koukkuun, ja on harmi etten voi enää tehdä toista Villagen numeroa, kikkailla Photoshopilla ja pyöritellä kuvia ja tekstejä InDesignissa. Haikeaa.

Lehti sai neulotun suojapussin, joka päätyi myös kanteen (valitettavasti painettuna värit vääristyivät hieman). Konseptissani joka numeron kansi olisi aina "neulottu", väri ja logon tyyli vaihtuisivat numerosta toiseen. Eikä kannessa poseeraa myyvännäköinen malli. Itseasiassa koko kuvan jättäisin nyt pois, jos saisin tehdä työn uudestaan.

Ohjeet-osion avaussivu

Vaikka olin niin lehden päätoimittaja kuin AD:kin, ei tästä olisi mitään tullut ilman ystävien apua. Kiitos Anpalle ja Zeskalle kuvista, Kristelille ja Johannalle ohjeista. Erityiskiitokset Elinalle alias Mielitylle, jota sain haastatella henkilöjuttua varten. Ja tietysti Markalle ja Asarumille, joilta sain lausuntoja asiajuttuuni indievärjäreistä. Mikäli ketään kiinnostaa, voinen julkaista joitakin aukeamia pdf:nä myöhemmin. Up to you.

Uusia ohjeita en ehtinyt juurikaan kirjoittaa muiden juttujen ollessa työn alla. Esimerkiksi tämä huivi esiintyi lehden sivuilla vain kuvana, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli saada huivista ohje. En kuitenkaan enää muista, miten reunan kuvion tarkalleen ottaen neuloin, joten ohjetta tuskin on luvassa myöhemminkään. Huivista ei mielestäni tullut niin onnistunut, että jaksaisin tehdä sitä uudestaan ja kirjoittaa samalla muistiinpanoja. Mitä tästä opimme? Kirjoita ohjeet aina samantien, jos neulot uutta työtä suoraan stetsonista!
Ja jos hehkuva väri ei sitä jo kerro, kyseessähän on merino-Wollmeise, väri Kuken.

Villagella ei toistaiseksi ole ollut julkkarijuhlia, mutta lauantaina juhlittiin toisen, Ihan Oikean ja oikeille markkinoille tullutta julkaisua Hobboksissa. The Kirja a.k.a. Pitsit puikoille. Kirjaa kuvattiin viime kesänä ja noista päivistä on jäänyt unohtumattomia muistoja varmasti itse kullekin. Hyvä fiilis toivottavasti välittyy kirjan kuvistakin. Olen ollut ihan pähkinöinä tästä projektista sen alusta lähtien ja hyvin iloinen saadessani olla mukana jelppimässä kirjailijattaria. Oikolukiessani ohjeita, sain etuoikeuden myös ns. testineuloa. Neuloin yhden kirjan suosikeistani, Siljan ja sain luvan käyttää sitä julkisesti ystäväni häissä viime syksynä. Pari lisäkuvaa Ravelryssä.

On mulla toinenkin jalka..

Juuri nyt olen jo pitkän tovin miettinyt, mitä fiksua voisin kirjasta ja julkkareista vielä sanoa. Sanonkin vain sen, että yhä lukiessani kiitokset-sivua tapahtuu sama reaktio kuin lauantaina, kun Kristel ja Johanna sivun minulle näyttivät: kyyneleet uhkaavat täyttää silmäni. Mitä nöyrin kiitos, ihanat ystävät. En voinut arvata, että taustahengailullani oli näin iso merkitys.

Olen myös aidosti sitä mieltä, että kyseessä on kirjahyllyni upein teos. Ainakin toistaiseksi. Jatkoa odotellessa luodaan pitsejä puikoille.

Making of..

2011-04-05T07:12:00.017+03:00

Kotimainen käsityölehtiskene saa usein kovaakin kritiikkiä osakseen - myös minulta. Kun kyseessä on painettu aikakauslehti, ei kritiikkiin voi yleensä vastata että "tee itte parempi". Tänä vuonna olen kuitenkin ollut etuoikeutettu tekemään. Mitään lehtipisteistä ostettavaa julkaisua tästä ei toki tule (ellei joku kustantaja jossain ruudun toisella puolella innostu ;), vaan kyseessä on opintoprojekti.

Olen oppinut vuoden aikana lehtityöstä valtavasti. Ymmärrän nyt, miten paljon kohderyhmä, resurssit ja yleiset "lehtimaailman normit" rajoittavat toimintaa. Käsityölehdillä ei ole helppoa siellä lehtihyllyn syövereissä, tosin ei suurimmalla osalla muitakaan lehtiä. Uskon silti yhä, että ne kotimaisetkin lehdet pystyvät parempaan. Omaan lehteeni olen vastoin kilpailijoitani kirjoittanut enemmän lukujuttuja. Lehdessä ei ole "60 uutta ja raikasta mallia", koska mielestäni laatu korvaa määrän. Ei sillä että omat ohjeeni huimaisivat päätä laadulla, mutta jos kuvitellaan että kyseessä olisi kaupallinen julkaisu ja suurempi tuotantotiimi.

Päätoimittaja valmistautuu apinalaatikkokuvaan.

Yksinhän kukaan ei lehteä saa aikaan. Pari kaveria lupasi auttaa täyttämään ohjesivujani, toinen lupasi auttaa kuvien kanssa. Vaikka oma järkkäri poltteleekin projektiin liittyvien kuvaluentojen jälkeen erittäin kuumasti (ouch!), on kuvia otettu ystäväni laitteella.

Sneaky preview

Millaisia juttuja lehdessäni sitten on?
Oma lehteni ilmestyy vain kerran (sniff), mutta konseptini mahdollistaisi kaikenlaiset neulomiseen tai langanvalmistukseen liittyvät ilmiöartikkelit, ohjejutut tai haastattelut. Tiistaina kävin haastattelemassa erästä mielenkiintoista bloggaajaa ja käsityöalan ammattilaista lehden henkilökuvaa varten. Olen ollut mukavasti epämukavuusalueella, koska ujona tyyppinä en koe olevani kovinkaan taitava kyselemään ihmisiltä mitään, ainakaan henkilökohtaista. Siinäkin silti kehittyy.
Taittaminen on ollut hauskaa, hermojaraastavaa ja haasteellista. Nykyään selaan lehtiä aivan uusin silmin, ja mielestäni esim. Modassa tehdään hyvää taittotyötä. Kauniskaan taitto ei tosin pelasta sisältöön liittyviä puutteita. En halua olla pelkkä ohjekatalogin kuluttaja. Tiedän toki että suurin osa tilaajista haluaa.

Olisin ehkä halunnut tehdä lehdestäni vielä uskaliaamman. Tehdä joitakin absurdeja juttutyyppejä, kuten eräässä valloittavassa indielehdessä nimeltä Oh Comely, jonka yhdellä palstalla mm. bongattiin ihmisiä kadulta, kysyttiin mikä oli kauheinta mitä he lapsena olivat tehneet ja mitä he söivät lounaaksi. Tarinat saivat nauramaan ja lounaat olivat omituisia. Näin Lontoossa.
On ollut hienoa kuitenkin tehdä lehteä, niin noh, itselleen. Itsellenihän mä sitä pääasiassa teen. Ja siksi lehteni Village onkin jo nyt, pari viikkoa ennen painoonmenoa, minulle niin rakas.

(Paras ollakin, siinä kulminoituu 25 oparia)

P.S. Jotkin tässäkin postauksessa vilahtaneista neuleista saattavat tulevaisuudessa päätyä tarjolle toiseen rakkaaseen lehteen, Ullaan.

Hyvästit harmaalle, ainakin hetkeksi

2011-03-24T15:05:00.007+02:00

Jokin aika sitten kerroin puikoilla olleen jotain tällaista.

Lopulta siitä tuli jotain tällaista.

Ohje: Alexa a.k.a. Cap-sleeve cardi by Debbie Bliss
Puikot: 3.5 mm
Lanka: Austermann Alpaca Silk, tummanharmaa (0009)
Mitäs muuta: muutin kauluksen käännettäväksi shaalikauluksen tapaiseksi ratkaisuksi. Takki on myös ohjetta pitempi.

Kiinnittäjän tuuraajana toimi sukkapuikko, sillä kilttineulani jolla takin yleensä kiinnitän, oli jossakin toisaalla. Pahoittelut myös pimeistä kuvista, ne on otettu ennen kuin päivistä tuli jälleen valoisampia.

Loppuun pakollinen kissakuva.

Almeara

2011-03-09T08:14:00.007+02:00

Harmaa palmikkolinja jatkuu yhä.
Tämän talven tulipalopakkaset koettelivat jälleen sorminiveliäni, joten päätin lopettaa sormikkaiden dissaamisen ja neuloa itselleni sellaiset. (Lapasten kanssa täytyy aina ottaa ne pois kädestä matkakorttia tai avaimia etsiessä ja niiden parin sekunnin aikana näpit ehtii syväjäätyä.) Ohjeeksi valitsin Jared Floodin kauniit Almeara Gloves:it. Muokkasin ranneosuudesta hieman pitemmän ja jätin i-cord-aloituksen pois. Myös peukalokiilan ja sormien silmukoita piti hieman lisätä, sillä lankani oli ohjeen lankaa ohuempaa.
Hauskinta näiden neulomisessa oli palmikoiden vaihtuvuus: jokaisen sormen palmikonkierrot ovat erilaiset. Voisin hyvinkin tehdä toiset tällaiset, jos ja kun nämä joskus kuluvat puhki.

Ohje: Almeara Gloves by Jared Flood (Vogue Knitting / Designer Knitting winter 08/09)
Puikot: 3 mm (2 settiä, kissa söi ensimmäiset)
Kulutus: n. 70 g

Vaihdoin myös kämmenpuolella neulottavan ainaoikean sileäksi neuleeksi. Ihan niin masokisti en ole (enää), että neuloisin ainaoikeaa vapaaehtoisesti pyörönä. Sitäkin on tullut joskus kokeiltua.

Pukemattomina sormikkaat ovat varsinaisia rumia ankanpoikasia.

Vuoden 1. Ulla

2011-03-06T20:51:00.006+02:00

Uusi Ulla on julkaistu tänään. Tähän numeroon sain jopa pari ohjetta. Kuten jotkut touhujani seuranneet ovat saattaneet huomata, olen viime aikoina inspiroitunut harmaista palmikoista. Niitä tarjosin Ullaankin. Itseasiassa ei ollut tarkoitus suunnitella kaksia harmaita palmikkosukkia, jotka ovat vieläpä niin samankaltaiset (ohjekuvia myöten). Tässä nyt vaan kävi näin.

Kirsikkatie-sukat olen blogannut jo aiemmin, ja itseasiassa blogikommentin pohjalta päädyin kirjottamaan ohjeenkin.

Toiset sukat nimesin ohjeen prototyypit saaneen ystäväni mukaan. Ohjekuviin päätyi vasta kyseisten sukkien 3. versio. Saanko esitellä: Johanna-sukat.

Kirjoittelin Ullaan muutakin kuin ohjeita. Sain testattavakseni ja arvosteltavakseni pari Vihreän vyyhdin uutuuslankaa. Urkin myös hieman tietoja suunnittelija Kristel Nybergin neulojanuran synnystä ja kehityksestä.

ja vapiskaa James Bond, Sherlock Holmes etc. Agent Smart selvittää rikoksen kuin rikoksen ennenkuin ehdit "Ulla"a sanoa. Viimeinen langanpää syntyi Eevan loistavan käsikirjoituksen, ohjauksen, lavastuksen ja kuvauksen tuloksena.

Nro:n suosikkejani ovat ainakin Kristelin Nietos-säärystimet, Raiku Räsäsen Kirahvintäplähuivi ja TiiQ:n kansikuvaneule Rakkaudella sinun. Suvi Heikkilän Pessi-säärystimet miellyttävät myös silmääni - olenhan säärystimien ja palmikoiden hyvä ystävä.

Onkohan Laama-TV jo hakenut lähetyslupaa? Toivottavasti ;)

Väliaikatiedote

2011-02-14T18:45:00.010+02:00

Ei, en karannut kissan kanssa enkä linnoittautunut sen kanssa asuntooni, vaan kissaherra matkasi sopimuksen mukaan omaan kotiinsa kanssani viettämänsä viikon kanssa. Tosin, tippahan siinä linssiin tirahti kun piti saatella karvakamu matkaan. Meillä oli kyllä loistoviikko - minun itsenitelomisesta huolimatta. (kaaduin siis jäällä ja loukkasin alaselän ja käden. Ajattelinkin että kohta hiekotan jäisen kotikatuni kissalta tänne jääneellä kissanhiekalla. ;)
Vielä pieni tunnelmakuva vieraastani.

Mitäpä muuta on tapahtunut? Alpakkasilkki on kokenut transformaation pitsitunikasta palmikoiksi.

ja tästä toivonmukaan tulee pitsiä käytettävämpi tuotos valmistuessaan.. stay tuned. (Pitsitunika? Mulle? Mitä hittoa muka ajattelin?)

Ystävä tilasi pitkät pitsisukat unisukiksi, ja niinpä olen tikutellut reiteen ulottuvia sukkia Flavia Babysta. Blokkaamaton pitsisukka ikkunalaudalla näyttää juuri näin tyhmältä, mutta todistaa sen etten ole heittänyt puikkoja nurkkaan.

Samainen ystävä lahjoi minua itsekehrätyllä langalla. Ensimmäinen itsekehrätty lankani! Ja se on keltainen. Ja ehkä vähän oranssi. Silleen sopivasti.

(kuva otettu uudella lelul-.. siis puhelimella. Sen varmaan huomaakin)

Ei siis mitään valmista. Jospa kohta.

Edit: Hajamielinen pää melkein unohti kiittää Marjaa Neulenurkasta tunnustuksesta. Oon nyt tylsä enkä laita eteenpäin tunnustuksia kun en ole varma keillä kaikilla näitä on kiertänyt jo :] Kiitos silti!

Uusi assistentti

2011-01-08T15:08:00.011+02:00

Olen saanut uuden pikku apulaisen. Hänen pestinsä kestää viikon. Työtehtäviin kuuluu mm. langan kulutuskestävyystestit ja huolehtiminen neulojan neulomistauoista. Kun tämä vipeltäjä nimittäin on hereillä, ei silloin sallita paljon muuta toimintaa kuin hänen kanssaan leikkimistä. Enkä ole tästä kovin pahoillani. Kyseessä on varmaankin hurmaavin otus, jota tässä asunnossa on ikinä nähty.

Pikkuherralla oli mukanaan kolme lelua, joista yksi oli joskus muinoin huovuttamani pallo. Pallo on kuulemma hänen lemppari. Yhtään hiirtä kissalla ei kuitenkaan ollut, joten asia piti korjata heti aamutuimaan. Niinpä neuloin tällä ohjeella luomupuuvillasta "hiiren", joka näyttää ehkä enemmän päästäiseltä. Isolta, turkoosilta koe-eläinpäästäiseltä punaisine silmineen. Tämä kissa ei kuitenkaan ole koskaan tainnut nähdä hiirtä livenä, joten lelu kelpasi mainiosti. Korviakaan en jaksanut väkertää, koska luulen että ne olisi kyllä saatu revittyä irti.

Lankakerät on myös kova juttu, joten ne täytyy pitää jossain pienten tassujen ulottumattomissa.

Huh, ehdin blogata ilman että kukaan tuli kiipeämään pitkin jalkaa tai jäystämään johtoja :D
Alleviivattakoon nyt vielä sitä, että valitettavasti kissa on täällä vain väliaikaisesti hoidossa. Sniff.

2010 -> 2011

2010-12-31T15:34:00.009+02:00

2010 on ollut hyvä neulevuosi. Osallistuin mm. Ravelympicseihin ja tuon tempauksen suurin saavutukseni oli ehdottomasti Mari Muinosen suunnittelema upea Sylvi-takki. Opettelin neulomaan helmiä ja aloitin opettelun vaatimattomasti häähuivilla. Helmineulonta ei onneksi ollutkaan niin vaikeaa kuin luulin.
Neuloin tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa Wollmeisea, mutta valitsin ohjeen todella väärin: elokuinen pitsihuivi taitaa päätyä purkuun. Eihän pyöreäkierteisessä, puuvillalta tuntuvassa villassa mikään pingotus pysy.. Vaikka epäilinkin sitä ennakkoon, piti pässinä testata asia empiirisesti. Tänä vuonna olen myös yhä enemmän ylistänyt harmaan ja palmikoiden liittoa, ja opetellut käyttämään suorakaidehuiveja. (Yksi suosikeistani, eli klassikko Clapotis.)

Vuoden viimeiset neuleet ovat pieniä lämmikkeitä taisteluun huonoa ääreisverenkiertoa (2 kpl) ja ratikkakiskopuhdistimia (1kpl) vastaan. Paleleville varpaille tein jotain niinkin jännittävää kuin harmaat villasukat.

Aloitin sukat jouluaattona. Lahjaneuleista oli jäänyt ilmeisesti sukkaputki päälle.

Lanka: Gjestal Maija, harmaa
Puikot: 2,5 mm
Kulutus: n. 1,5 kerää
Ohje: "aloita varresta, seuraa tajunnanvirtaa"

Huomattuani, ettei Vuorelman Vedosta neulotut kämmekkäät säilyneet siistinä kuin hetken, päätin neuloa uudet Dropsin Alpacasta. Alpacan kestävyyttä kulutukselle alttiissa neuleissa on usein epäilty, mutta päätin ottaa sen riskin. Ei näidenkään neulomiseen kuitenkaan mennyt kauaa.

Halusin päästä heti testaamaan joululahjakirjaani VK Stitchionary 5:sta, ja valitsin Climbing Leaves-kuvion. Valitsin väärin. Kuvio näkyy huonosti tummassa, monivivahteisessa langassa, eikä suurta kuviota ollut kovin hauska neuloa jaettuna kahdelle puikolle. Ei toki vaikeaakaan, mutta olisin voinut valita paremmin.

Lanka: Drops Alpaca, viininpunainen (3969)
Puikot: 2,5 mm
Kulutus: 40 g
Ohje: taas stetsonista, höystettynä VK Stitchionary 5:n "Climbing Leaves"-kuviolla

Viimeisen työn aloitin eilen miltei pakon sanelemana. Edellinen piponi on jo niin nuhjaantunut ja löystynyt, etten halunnut pitää sitä. Niinpä lähdin ulos ilman pipoa. Odotin pahaa aavistamatta liikennevaloissa, kun ratikkakiskojen puhdistusmasiina (mikä se sitten virallisesti onkaan) pölläytti minun ja muiden valoissa seisovien ympärille likaisen harmaan, kaiken peittävän lumipilven. Tuo surkuhupaisa tilanne sai minut tarttumaan ohjeeseen, jota olin katsellut sillä silmällä jo pitkään.

Lanka: Marks & Kattens Top Wool, harmaa (45)
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm
Kulutus: 1,5 kerää
Ohje: Side Cable Hat by Mari Muinonen (Designer Knitting, fall 2009)

Ei, kalloni ei ole venytetty . Tein piposta tarkoituksella hieman pidemmän, jotta voin piilottaa ponnarini sen sisälle. Pipon voi nyt myös varmasti vetää yli korvien ilman pelkoa niiden altistumisesta viimalle. Tiheyteni ei ihan täsmännyt, koska Top Wool taitaa olla hieman ohjeenmukaista ohuempaa. Niinpä lisäsin 4 silmukkaa sileään osuuteen. Reunan helmineuleen muutin suosiolla 2 o 2 n -joustinneuleeseen, koska arvelin sen pitävän pipon paremmin päässä.
Vaikka pipon neulomiseen meni vaivainen päivä, siitä tuli oitis suosikkini. Ohje on erittäin koukuttava ja mukava neuloa.

Tähän vuoteen on mahtunut myös paljon neuleita, joista syystä tai toisesta en ole blogannut. Osasta näistä tuskin saattekaan kuvia, perusteena oma saamattomuuteni ja hajamielisyyteni. Osasta saatte tietää enemmän seuraavan vuoden puolella.

Nyt toivotan omasta puolestani lämmintä vuodenvaihdetta ja vieläkin parempaa uutta neulevuotta 2011.

Lahjakasta

2010-12-26T18:14:00.008+02:00

Joulu yllätti taas. Vaikka kuvittelin olevani hyvinkin ajoissa lahjaneulomusten kanssa, meinasi kiire silti yllättää. Esimerkiksi kummityttöni lahjan viimeistely jäi aika viimetippaan. Tosin tänä vuonna en neulonut aatonaattoyönä viimeistä lahjaa, kuten vuosi sitten. Omia perinteitäni kunnioitin kuitenkin siinä, etten taaskaan muistanut kuvata kaikkea ennen paketointia. Tähän osasyyllisenä voidaan pitää myös pimeää vuodenaikaa, joka rajoittaa kehnon pokkarikameran kanssa pelleilyä. Jotta voisin kuitenkin todistaa jotain neuloneeni, seuraa pari kuvaa tämän joulun lahjoista.

Ohje: perussukka kärjestä (kärkialoituksen ohje Ullassa)
Lanka: Gjestal Maija (harmaa), Vuorelma Veto (musta)
Puikot: 2,5 mm
Koko: 40
Neuloin sukat koko perheelleni ja parille muullekin. Äitini jalkaa pääsivät lämmittämään kissa & tassu-kuvioiset villasukat.

Ohje: Raitamekko (tjsp. en muista tarkkaa nimikettä), Moda 4/07
Lanka: Alpaca Fein (violetti), teetee Alpakka (harmaa ja valkoinen)
Puikot: 2,5 mm ja 2,75 mm

Kummitytön lahjaa en ole saajansa päällä vielä nähnyt, joten nappasin kuvan henkarin kanssa ja voin vain toivoa, että se sopi saajalleen.

Itselleni pukki toi mm. lankaa

Teeteen elegantia keltaisena 3 vyyhtiä. En ole ennen neulonut ko. lankaa, enkä vielä tiedä mitä näistä tulee. Eiköhän se joskus selviä. Siihen saakka näille riittänee säännöllinen silittely.

Olin vihjaillut pukille myös parista neuleopuksesta, jotka sain kuin sainkin.

VK Stitchionary 5 on pitsineuleopus, joka tulee varmasti tarpeeseen. Neulekirjastoani vaivasi ennen vakava hyvän pitsimallikirjan puute, muttei vaivaa enää. Anna Hrachovecin Knitting Mochimochi taas palvelee monia eri tarkoituksia: söpöihin pehmeisiin asioihin voi käyttää jämälankoja, kannen tohvelit ovat ihan must-have, pehmoeläimillä voi lahjoa vaikkapa lähipiirin lapsellisia tai sitten kirjaa voi vaan selailla jos kaipaa piristystä. Väitän, että kirjasta tulee väkisinkin hyvälle tuulelle. Se on nerokas! Iski minuun kuin metrinen halko.

Nyt jatkan sukkaputkeani. Tällä kertaa puikoilla olevat sukat taidankin pitää ihan ite!

Edit: pakko esitellä vielä majjilta saamani magneetit, jotka koristavat nyt jääkaappiani. (Niiskuneiti neuloo!)

Kiitos majji! :)

Jotain on vinossa

2010-12-08T18:14:00.005+02:00

Halusin palmikkoja, villaa, takkimaisen muodon, helpon kiinnityksen ja lyhyet hihat. Kierros Ravelryssä auttoi taas. Vaikka Asymmetrical cardigan ei aivan alkuperäisessä muodossaan ollutkaan juuri sitä mitä halusin, löytyi ravelrystä monta inspiroivaa muunnelmaa. Palmikot vaihdoin Vogue Knitting Stitchionary 2 -opuksen palmikkoon nimeltään Fire and ice. Kauluksen nappeja sijaistaa iso kilttineula. Hihatkin ovat hieman pidemmät, kuin ohjeessa.
Koska vuosi on pimeimmillään ja itsensä kuvaaminen hiton vaikeaa, nakitin ystäväni kuvaamaan neuleen kahvipalkalla. Samalla sain leikkiä Hianolla kameralla. Seuraava sijoituskohteeni on nyt selvä.. Tyhmiä ilmeitä sillä hienolla laitteella ei kyllä poisteta.

Eikö oo hienot verhot..

Lanka: Marks & Kattens Top Wool, harmaa
Puikot: 3.5 mm
Muuta: kilttineula

Oli nopea neuloa. On lämmin. On ihana.
Tykkään.

Psst, mitä tolle Top Woolille on tapahtunut? Sitä ei löydy enää ainakaan Lankamaailma Nordian sivujen valikoimista.

Bling alert

2010-11-25T17:57:00.011+02:00

Seuraava postaus sisältää materiaalia, joka ei sovi jouluallergikoille - jos muillekaan.

Kun testasin viimeisimpään Ullaan Novita Crystalia, jäi ko. langankaltaista tuotetta pyörimään nurkkiini. En kuitenkaan voinut hankkiutua loppukerästä eroon heittämällä se menemään (vaikka aluksi houkutus olikin suuri). Lanka on nimittäin kuin luotu yhtä tarkoitusta varten - joulusukaksi!

Edit: En maksa blingbling-kuvan aiheuttamista henkisistä kivuista korvauksia, mutta lupaan ettei vastaavaa esiinny toiste ;)
Joulusukkana se ei ole vasten ihoa eikä sen tarvitse lämmittää tai kestää kulutusta. Kenties lankaa ostaneet ovat tajunneet tämän jo aiemmin. Nyt puuttuu vaan se takanreuna, mihin tämän voisi ripustaa.. (kotini feng shui kiittää) Sukka on luonnollisesti aloitettu kärjestä ja varteen tein helmineuletta. Ja annan sen joululahjaksi jollekin joka ei ole ollut kiltti, joten olkaapa varuillanne!

Jouluisiin tunnelmiin siivittää myös Designer Knittingin Holiday -issue.

Ensimmäisenä lehdessä pisti silmään tämä kaunis pusero, enkä yllättynyt suunnittelijan nimen huomatessani. Olen alkanut pitää Norah Gaughanin töistä yhä enemmän.

Olen harrastanut myös itselleni epätyypillisempiä käsitöitä: ompelua. Vaikeinta oli kankaan ostaminen, mutta eipä siitä sen enempää. Itse työssä kädetöntä apinaa opasti ompeluguruystäväni, ja lopulta ompelukone lauloi tyytyväisenä eikä ompelijalta päässyt kuin yksi ärräpää.

Kangas löytyi joulukangaspakkojen joukosta. Tämä oli miltei ainoa, jossa ei ollut sydämiä, kultahilettä, tähtiä, enkeleitä, tonttuja, lumihiutaleita tai muita joulua huutavia elementtejä. Mikä tärkeintä, se pimentää huoneen ja oli 100 % puuvillana helppoa ommella. On se jännä materiaali: ompelu helppoa, neulominen jotain ihan muuta.

Seuraavalla kerralla jotain tyypillisempää ja toivottavasti kauniimpaa neulottua, eli villaa ja palmikoita.

Syysjuttuja

2010-11-14T13:25:00.007+02:00

Viimeaikoina on tullut neulottua tilauksesta, hatusta ja testausmielessä. Testisukkia en varmaankaan voi toistaiseksi esitellä, mutta hatusta vedetyt ja toiset tilatut voin. Kun antaa sukkaflow:n virrata, voi joskus käydä niin ettei muistakaan, miten ensimmäisen sukan oikeastaan neuloi. Näihin sukkiin tuli muutamakin virhe, joita voi etsiä kuvasta. Pääasia kuitenkin, että varpaat pysyvät lämpiminä. Lankana vanha tuttu seiskaveikka.

Isäni tilasi itselleen ns. unisukat yöllä palelevia varpaita varten. Niiden piti kuulemma olla pehmeät ja pörröiset. Pörrösukista ensimmäisen mielleyhtymä oli jokin tekokuituinen pölynkerääjä-pörrölanka, mutta en toki neuloisi kenellekään sellaisesta sukkia. Niinpä päädyin kokeilemaan Hjertegarnin Alpaca silkiä kaksinkertaisena. Alpakka tuo lankaa hieman pörröisyyttä ja sen lisäksi langassa on merinovillaa ja silkkiä. Vaikka tuo kombinaatio kuulostaa todella hyvältä, ei lanka mielestäni kuitenkaan ole mitään unelmanpehmeää. Olisin voinut valita paremminkin, mutta ei voi mitään enää. Ainahan voi tehdä toiset..

Kylmenevä ilma on vaatinut lämmikettä muullekin keholle, kuin vain varpaille. Niitä varten neuloin Struanin, jonka lipaksi leikkasin rikkoutuneesta muovikansiosta palasen. Lanka on samaa kuin edellisen postauksen Karismalapasissa.

Kuva on viime sunnuntailta, jolloin talvi yllätti hetkellisesti.

Kaulassa on myös esittelemätön, mutta kovassa käytössä ollut huivi. Lanka Katian Aztecaa (kuten Clapossa, vain eri väristä) ja ohjeena simppelisti pidennetty helmineule n-määrällä silmukoita.

Jotta neulottava ei vain loppuisi kesken (ei oo pelkoa), täydensin lankavarastojani Tallinnanmatkalla hyvässä seurassa.

Puolikiloa Austermannin Alpaca Silkiä (tuntuu muuten pehmoisemmalta kuin se Hjertegarnin), kolme punamustaa villakerää ja 2x 100 g 80 % angoraa /20 % akryyliä. Angora kompensoi tuon viidenneksen akryyliä ;)

Ullatuus!

2010-11-08T16:30:00.008+02:00

Uusi Ulla on täällä!
Oma panokseni koostui tällä kertaa muutaman langan testailusta, kahdesta artikkelista ja ohjeiden oikoluvusta.

Tästäkin Ullasta tulee varmaan joskus neulottua jotakin, mutta tunnun tulevan jälkijunassa monien ohjeiden kanssa. Nytkin viimeisin valmistunut työni on vuoden takaisesta Ullasta, Iida Glumoffin Karismalapaset. Iidalta on muuten uudessakin Ullassa hieno Hamsteripipo.

Kuvia yritettiin ottaa yhä "valoisaan" aikaan, mutta kamera halusi silti käyttää ulkonakin salamaa... marraskuu.

Muokkasin ohjetta niin, että lapasosa on huppu ja sen alla on ns. kämmekäsosa. Näin voi mm. etsiskellä bussikorttia helpommin, kuin kokonaan kiinteiden lapasten kanssa.

Lanka: Rubin Superwash (50 g / 100 m)
Puikot: 3.5 mm

Kaikkea muutakin on valmistunut, mutta niistä lisää joskus toiste. Tämä blogaus oli omistettu Ullalle.

Mustan ja valkoisen välissä

2010-10-03T21:49:00.006+03:00

on harmaa. En tiedä, mistä nämä itselleni epätyypilliset värit johtuvat. Tämä bolero valmistui jo aikaa sitten, mutta unohtui kaappiin odottamaan viimeistelyä. Ohjeesta poiketen tein lopulta alareunaan 2 o 2 n -joustimella reunan, jonka ansiosta se pysyy vähän paremmin kropan ympärillä. Tosin sain myös kikkailla nepparien kanssa: ohjeen kiinnitys kauluksen yhdellä napilla ei toiminut ainakaan tässä omassa bolerossani alkuunkaan.

On jännää, miten suhtautuminen uuteen neuleeseen voi muuttua. Aluksi olin hämilläni ja pohdin, meninköhän täysin metsään tämän työn kanssa. Kiinnitys oli ongelmallista, tuntui ettei se näytä koskaan hyvältä ja mietin, osaanko edes pitää tällaista vaatetta. Nyt on kuitenkin todettava kaikista rutuista ja kurtuista ja tottelemattomista kiinnityssysteemeistä huolimatta, että tykkään tästä. Tykkään tästä aika paljon. Harmaa ja palmikot, a match made in heaven.

Ohje: Cabled Bolero by Norah Gaughan (Vogue Knitting, winter 06/07)
Lanka: Gjestal Maija, harmaata, n kerää (paha tapani olla kiinnittämättä tarpeeksi huomiota langanmenekkiin jatkuu)
Puikot: 3 mm (ehkä..)

Mustavalkoista

2010-09-12T18:27:00.006+03:00

Kun oikea ranne alkoi vihoitella, tartuin normaalia paksumpiin puikkoihin ja lankaan. Varovaisen neulomisen tuloksena syntyi toinen neulomani Clapotis, tällä kertaa Katian Aztecasta.

Ohje: Clapotis by Kate Gilbert (Knitty, syksy -04)
Lanka: Katia Azteca, musta-harmaa-valkoista 3 kerää (100 g / 180 m)
Puikot: 5.0 mm

Se on aika iso..

..mutta täydellinen kääriytymishuivi syksyä varten. Nyt huivilla on testattu jo merituulta kuvan maisemissa, joissa vietin viikonlopun hyvässä seurassa. (Kuvausassistentit tosin huomauttivat että olen neulonut raidat vinoon, ja silmukoitakin on tipahdellut. D'oh!)

Puoliksi muovia sisältäväksi langaksi Katian Azteca on harvinaisen miellyttävää sekä neuloa että pitää päällä. Aloitinkin samantien toista muhkeaa kaulahuivia samasta langasta, eri värisenä tosin.
Eipä mulla tämän enempää tällä erää. Nauttikaahan syksystä.

Syksy

2010-08-31T09:24:00.007+03:00

Jokin aika sitten blogasin luokseni kotiutuneen Wollmeisevyyhdin. Nyt vyyhti on muuttanut olomuotoaan.

Ohje: Tree of Light by Cordula Surmann-Schmitt
Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash, väri Safran
Puikot: 4.0 mm
Langanmenekki: n. 120 g (mitä tehdä 30 g jämäkerällä?)

Äidilleni tein syntymäpäivälahjaksi hänen toivomansa sukat. Koska sukkakärpänen ei ole viimeaikoina purrut, valitsin langaksi vähän paksumman ehdokkaan: Gjestalin Maijan. Jalan päällä kulkee yksinkertaiset pitsi/palmikkokuviot. Sukat on aloitettu kärjestä.

Ohje: hatusta
Lanka: Gjesta Maija, värinro 221
Puikot: taisi olla kolmoset
Menekki: noin 1.5 kerää

Ei kovin jännät, mutta toivottavasti päätyvät käyttöön.

Aloitin paksuja villasukkia itsellenikin, mutta ensimmäisen valmistuttua jostakin hiipi taas kipu käteen. Epäilen osasyyksi ilmastonmuutosta (kuuma -> kylmä). Tai ehkä käsi protestoi sukkapuikkoneulomista. Niin tai näin, pitänee ottaa taas iisisti neulomisen suhteen ja kuorruttaa käsi kipugeeleillä.

Mistä tietää neulojan olevan kipeä?

2010-08-24T10:47:00.005+03:00

Siitä, ettei saa päivän aikana aikaan silmukkaakaan. Sellainen päivä oli sunnuntai. Jokin outo kuume-vatsatautikombo iski jo viime tiistaina, ja mentyään ohi parissa päivässä se salakavalasti hiipikin takaisin viikonloppuna. Tarkoitus oli viimeistellä viikonloppuna mm. yksi pitsihuivi ja palmikkobolero, mutta kroppa päätti toisin. Tulipahan ainakin nukuttua.. Eilen olin jo tolpillani ja sain kuvia parista muusta neuleesta.

Lehtikuviollinen hihatin on uudesta VK:sta/DK:sta

Ohje: #28 Lace Wrap by Yoko Hatta
Puikot: 3.25 mm
Lanka: Lane Cervinia Merino Superfine
Vähän lisää siitä Ravelryssä.

Toinen valmistunut neule valmistui eilen aamulla, vaikka aloitin sen jo viime kuussa. Harmaat, palmikkokuvioiset villasäärystimet eivät ole olleet viimeaikojen säiden suosikkineulottavaa.

Ohje: hatusta
Puikot: 3 mm
Lanka: Gjestal Maija

Valmistuneita neuleita siis on. Stay tuned. Älkää sairastuko.

Hei Hei Heinäkuu

2010-08-02T14:54:00.009+03:00

on kiva biisi. Kiva oli heinäkuukin.
Ehdin maistella metsämansikoita ennen kuin aurinko kärvensi ne olemattomiin.

Pelkäsin kissojen saavan lämpöhalvauksen

Neuloin, vaikka oli siihen liian kuuma. (Seuraavat menevät kummitytölle lahjaksi.)

Ohje: Oriental Lily by Georgie Hallam Lanka: Lane Cervinia Merino Superfine (vaaleanvihreä ja viininpunainen)
Puikot: 3.25 mm, muistaakseni..
Muuta: viininpunainen kaitale helmineuletta ohjeen ainaoikean sijaan + muutama kirjottu lazy daisy.

Gangsta-Yoda. Onko mestarimme siirtynyt pimeälle puolelle?

Ohje: Aatos by Kristel Nyberg
Lanka: Lane Cervinia Merino Superfine (viininpunainen)
Puikot: 3 mm (toivottavasti näyttää saajan kupolissa paremmalta)

sivuhuom. Yoda toimii vain mallina, se ei mene lahjaksi ;)

Neuloin ilmastoiduissa tiloissa, joista muistona mm. tämä

Annoin rakastavan kodin vyyhdille täydellisen keltaista Wollmeise Merinoa (väri Safran).

Kasvatin keskeneräisten töiden listaa. Jotakin niistä ehkä valmiina ensi kerralla, ehkä ei.

Kesähihat

2010-07-02T13:24:00.007+03:00

Neuloinpa vihdoin ensimmäisen työni jo pitkään hyllyssä oleilleesta kirjasta Lace Style. Kyseessä on Retro Redux Shrug ja lankana "kesäinen" 100 % superwash-käsitelty villa. Lankaa kului naurettavan vähän, mutta hihatin osoittautui oivaksi lämmikkeeksi hieman viileään kesäaamuun tai hyvin ilmastoituun bussiin. Pelkässä topissa olisi voinut tulla vilu, jos on yhtä palelualtis kuin minä.

Ohje: Retro Redux Shrug by Mercedes Tarasovich-Clark
Lanka: Rubin Superwash (100 % villaa; 50 g = n. 100 m) värinro 418, 150 g
Puikot: 3.25 mm, 3.5 mm, 4 mm ja 4.5 mm

Neule valmistui juhannuksen aikana, jolloin en kauheasti edes neulonut. Varsin nopea työ siis. Tämmösiä hihattimia voisi tehdä enemmänkin(, ja olisin parhaillaankin tekemässä ellen olisi unohtanut sellaista keskeneräistä työtä juuri useiden kymmenien kilometrien päähän. Fail! Sorrunkohan jälleen tiskirättiputkeen?)

Rätei

2010-06-29T18:54:00.006+03:00

Isompien töiden välillä minuun on iskenyt armoton rättikuume. Kun tulee äkkinäinen lähtö jonnekin, eikä mitään sopivaa työtä ole mukana, monet neulojat turvautuvat sukankutimeen. Minä huomaan kerta toisensa jälkeen tarttuvani yhä stashistä löytyviin tiskirättilankoihin. Ja kun aloin kyllästyä erilaisten rättien neulomiseen, tartuin vastoin tapojani virkkuukoukkuunkin.

Ohje on lempparini kirjasta 200 Crochet Blocks (by Jan Eaton), nro. 25 eli Tricolour Square. Näissä räteissä on tosin vain 2 väriä, ja enemmän ympäröiviä pylväitä ja kiinteitä silmukoita. Lanka on wanhaa tuttua Novitan Bambua, joka on räteissä toimivaksi havaittu. Virkattuja rättejä sen sijaan en ole vielä kokeillut.

Tämä retrovärirätti jää ainakin ehdottomasti omaan käyttöön. A) koska pidän siitä B) muita kyseinen väriyhdistelmä ei kenties puhuttele ihan yhtä paljon..

Kesätakit

2010-06-18T22:24:00.008+03:00

Neuloin, neuloin, neuloin. Pingotin, pingotin, pingotin. Aloitin uutta työtä, neuloin, neuloin, ompelin napit. Ompelin ensimmäisen saumat, huokasin, ompelin lisää. Ompelin siihenkin napit.
Tyrkkäsin kameran assistentille, ja toinen karvaisempi assistentti päätti taas kerran pyöriä taustalla. Ensin se pingotusta ja tuskallisen hidasta ompelua vaatinut takki.

Ohje: 66 Tummansininen jakku (Moda 1/2007)
Lanka: Drops Alpaca, vajaa 6 kerää värissä 3696
Puikot: 3.0 mm

Modan ja muiden suomalaisten käsityölehtien ohjeiden nimet on aina niin mielikuvituksellisia ;) Ohjeen takki oli tosiaan tummansininen ja toteutettu Novitan Marine -langasta. Jaksoin väsätä pienen mallitilkunkin, joka kertoi että kolmosen puikoilla voisin päästä jotakuinkin ohjetiheyteen.

Toista takkia varten en jaksanut edes mallitilkkuilla. Otin summamutikassa Marjutin joskus vuonna miekka ja kivi diilaamaa Novitan Bambua pussilankana. II-laatulanka on kaupassa myytävää paljon ohuempaa, joten neuloin takin kaksinkertaisella langalla. Riskeistä huolimatta tästäkin tuli yllättävän kiva. Hihoista tein ohjeistusta pidemmät, mutta voi olla että ne vielä lyhenee siihen 3/4-osaan, mikä ohjeessakin. En ole niistä ihan varma. Napitin takin myös ylhäältä alas saakka. Iso alle jäävä vyö ei ole paras vaihtoehto tän kanssa..

Ohje: February Lady Sweater by Pamela Wynne
Lanka: Novita Bambu (II-laatu, 2 -kertaisena)
Puikot: 3.25 mm

Kummallekin löytyy varmaan käyttöä Suomen kesässä.

Mun sukissa on reikiä

2010-06-04T09:06:00.008+03:00

Todistan jälleen, että omia jalkoja on vaikea kuvata. Kuvausassistenttien puutteessa näihin kuviin on tyytyminen.

Ohje: Bettie’s Lace Stockings by Hana Jason (Interweave Knits, Spring 2009)
Lanka: Red Heart Sport Socks (nää onkin tosi sport)
Puikot: 2.5 mm

Malli oli mukava ja nopea neuloa. Varsiin olisi vielä voinut hankkia nauhat, mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole. Vähän liian tyttömeininkiä mulle. (Pitsisukathan ei sitä itsessään ole, eh)
Mielenhäiriössä jätin chibini vanhempieni luo, enkä ole saanut ommeltua uusinta neuletakkia kasaan. Neulojen saapumista odotellessa olen käynnistänyt rättitehtaan.

Ohjeet: stetsonista
Lanka: Novita Bambu
Puikot: 2.75 mm

Jos totta puhutaan, niin oishan mulla ompelukelpoisia neuloja kotonakin. Mutta kuka nyt ajais skodalla, kun on mahdollista kruisailla ferrarilla.

Vain shetlanninponi puuttuu

2010-05-17T17:05:00.007+03:00

Näillä keleillä ei paljon villaa kaipaa, ei edes näin reikäistä huivia. Ei haittaa yhtään. Eiköhän tämänkin saa pian kietoa ympärilleen.

Mallihan on vanha tuttu Shetland Triangle, joka oli aikoinaan yksi ensimmäisiä pitsihuiviprojektejani. Nyt lankavalinta sopi malliin kuin nenä päähän; se on kissapuserosta ylijäänyttä BC Garnin Shetlanninvillaa.

Ohje: Evelyn A. Clark: Shetland Triangle Lace Shawl
Lanka: BC Garnin Shetland wool, keltainen
Puikot: 3.5 mm 80 cm

Testasin tätä neuloessa uusia Ponyn ruusupuisia pyöröpuikkoja. Ruusupuulla on ihanaa neuloa, mutta puikkojen kaapeli (tai letku, koska sellainen paksu muoviletku se on) on vähemmän ihana. Silmukat tökkäävät ja niitä täytyy liikutella käsin. Tätä ongelmaa ei ole addien tai knitpicksien kanssa.

Pehmeitä mustikoita

2010-04-25T11:04:00.009+03:00

Ullan mukana löytää itsensä mielenkiintoisten haasteiden parista. Tällä kertaa kyse on Ullan ja Taito -lehden yhteistyöstä. Olin yksi neljästä Ulla-neulojasta, jotka suunnittelivat sukkaohjeen Taito lehdelle. Ensimmäinen ohjeeni printtimediassa! Toive oli, että sukat olisivat perussukkaa juhlavammat. Päähäni iskostui pian ajatus verkkomaisen pitsin ja vanhan klassikon, kielokuvion, yhdistelmästä. Sitä seurasi armotonta neulomista ja purkamista, mutta jälleen kerran päädyin vaikeuksien kautta voittoon.

Ohje: Mustikkamaa -sukat (oma!), Taito -lehti 2/10
Lanka: BC Garn Arwetta, tummansinistä (värinro 25) n. 100g
Puikot: 2.75 mm

Harmillista kyllä, Arwettan valmistus on kuulemani mukaan lopetettu. Se on uskomattoman pehmeä lanka, joten siitä neulottujen perussukkienkin pitäminen jalassa on yhtä juhlaa. Tosin käytössä vasta huomaan, nyppyyntyykö se kenties pehmeytensä takia enemmän.

Näihin sukkiin käy toki mikä tahansa perussukkalangan vahvuinen lanka. (50g/~210m)

Katten också

2010-04-11T13:41:00.007+03:00

Kävipä niin, että eräänä päivänä ystäväni Pörrö heitti minulle linkin Ravelryssä tähän. Siitä se ajatus sitten lähti. Tuloksena länsinaapurimaisehko pusero.

Ohje: Paper dolls by Kate Davies
Lanka: BC Garnin Shetlanninvilla (sininen & keltainen)
Puikot: 2.5 mm & 2.25 mm
Kissakuvio napattu siis koumen versiosta.

En pitänyt tuosta 2-värisestä joustinneuleesta jota neulottiin originaaliohjeessa helmaan, hihansuihin ja pääntielle. Sen sijaan tein kaikkiin niihin perinteiset käänteet. Erehdyin neulomaan hieman lisäpituutta, koska luulin että tämä (kuten noin 90% neulepusero-ohjeista) olisi turhan lyhyt. Niinpä tästä tulikin aika reippaan pituinen, mutta mikäpä siinä.
Kuvausassistentteina toimivat jälleen äiti & kissansa Brandy. Jälkimmäinen osallistui täysin vapaaehtoisesti..

Tribuutti lankalauntaille

2010-04-03T15:56:00.006+03:00

Could you be my sunshine..

..on a cloudy day
Could you be my yellow..

..when I'm feeling grey
(Daniel Merriweather - Could you)

Ylhäällä elämäni ensimmäiset Wollmeiset, väri hehkuva Küken.
Alhaalla Tuilta saadut vaihtokauppalangat: ilmeisesti Laikan väripadasta noussutta kaunista, keltaista sukkalankaa.

Piristävää lankalauantaita.

Ruoho kasvaa!

2010-03-15T07:45:00.007+02:00

Kevät tulee, asiasta on todisteita.
Ruoho kasvaa jo puun juurilla..

sitä pilkistää hangen alta

se kasvaa kerrostaloasunnon ikkunalaudallakin..

Ohje: Grass by Anna Hrachovec
Lanka: Sandnes Sisu (vihreä) kaksinkertaisena
Puikot: 3 mm
Täyte: teurastetun Ikea-tyynyn sisuksia

Koska välillä on vaan niin mukavaa neuloa söpöjä, täysin tarpeettomia asioita.

Sylvi

2010-03-08T11:34:00.008+02:00

Mökkikausi avautui vuoden 2010 osalta viikonloppuna kaverin mökillä. Sää oli uskomattoman kaunis, ja Sylvi pääsi nauttimaan auringonpaisteesta jäällä.
Arskat ois ollut påp. Häikäisi.
(mokoman napit eivät tahdo pysyä kiinni, mutta harkitsen napinläpien kuromista tiukemmalle ja neppareita nappien väliin)

Sitä sun tätä

2010-02-27T12:57:00.008+02:00

Blogaaminen ja itseasiassa vähän kaikki muukin on jäänyt ravelympicsien varjoon. Päälajini näissä kisoissa on Sweaterboard Cross ja Cable Cross-Country, joihin osallistun Sylvillä. Takki on nappeja ja kukan terälehtiä vaille valmis. Ihan kultaa ei tällä suorituksella omalla arvosteluasteikollani saavuta, mutta toivottavasti voisin olla kuitenkin tyytyväinen..
Koska Sylvi ei ole mikään mukana kuljetettava matkaprojekti, kehitin sen rinnalle toisenkin olympianeuleen. Ohje on hatusta ja siksipä osallistuin tällä Designer Original Danceen (jossa luodaan oma ohje, mutta ohjeenkirjoitus ei ole pakollista. Saatan kirjoittaa sen kuitenkin myöhemmin.)
Lanka: Zealana eco
Puikot: 2.5 mm

Ennen olympialaisia sain valmiiksi jotakuta herttaista, tuntematonta opiskelijatoveria lainatakseni "siistit kynsikkäät" (vaikka ne onkin kämmekkäät, ja ihan tosi tavalliset :) Mikään ei lämmitä niinkuin ystävälliset kommentit omista töistä, kiitos tässä välissä myös blogin kommenttiboksiin omansa jättäneille. Kuvassa tämä kamerasta vapaa pari ei ikävä kyllä näytä enää yhtään niin siistiltä ahkeran käytön jäljiltä.
Lanka: Novita Nalle, tummansininen
Puikot: 2.5 mm

Tulipalopakkasille tein myös paksut sukat Jannesta, ohjeenani Kerttu-sukkien mallineule. Tosin aloitin sukat tavalliseen tapaani kärjestä, joten ne näyttävät joltain muulta kuin originaalit Kertut. En vaivautunut kääntämään kaaviota.
Lanka: Gjestal Janne
Puikot: 3.0 mm
Menekki: about 2 kerää = ~ 100 g

Kunniatehtävä

2010-02-07T19:29:00.012+02:00

Rakas ystäväni, johon tutustuin jo ollessani pikkukakara, meni viikonloppuna naimisiin. Sniff! Jotenkin uskomattomalta se tuntuu vieläkin, ja samalla olen hänen puolestaan äärettömän onnellinen. Niin onnellisilta nuo kaksi näyttävät yhdessä.
Uskomattomia asioita neuloja voi käsitellä tietenkin neulomalla. Niinpä sulattelin tätä neulomalla morsiamelle häähuivin. Projekti oli suuri kunnia ja aiheutti myös hieman paineita, sillä toivoin todella saajan olevan siihen tyytyväinen.
Samalla toteutin yhden uudenvuoden lupaukseni: opetella neulomaan helmiä. Morsian valitsi huivimallikseen Aeolianin, langan sain valita minä. Yritin parhaani mukaan etsiä sitä Täydellisen väristä ja tuntuista lankaa, ja parhaiten tarkoitukseen sopi Vihreän vyyhdin Abuelita Baby Merino Lace: uskomattoman pehmeä, yksisäikeinen huivilanka, joka on myös hieman paksumpi kuin tavanomaiset (100g / 384m). Se pingottuikin oikein nätisti, ja 8 kokoiset helmet mahtuivat siihen juuri ja juuri. Pimeässä hohtavat helmet sopivat mielestäni häiden väriteemaan nätisti, mutta niitä ei oikeastaan erota kuvista. Lisäsin niitä vain reunaan, Edge Set-Up kaavion kerrokselta 21 eteenpäin. Huivissa on 6 Yucca mallikertaa, joten se on hieman pienintä kokoa isompi, ja toki paksumpi lankakin lisää kokoa originaaliin ohjeen versioon verrattuna.
Huivi pingotuksessa
ja saajan harteilla
ja Ravelryssä.

Ohje: Aeolian
Lanka: Abuelita Baby Merino Lace, violetti
Puikot: 3.5 mm bambupyöröt
Kulutus: 170 g

Hääpaikka oli melko vilpoinen, etenkin kaltaiselleni jääkaapille, jota aina paleltaa. Morsian suosittelikin varustautumaan villasukilla. Otin neuvosta vaarin.

Tilaisuuden tullen heitin korkkarit pöydän alle ja kiskoin villasukat jalkaan. Näissä juhlissa ei oltu turhantärkeitä. (tosin en muilla nähnyt villasukkia, mutta eräs kyllä valitteli niiden puutetta ;)
Neuloin morsiamen huivia ennen Helleboruksen tarkoituksenani käyttää sitä kaulahuivina. Pingotuksen jälkeen huivini oli kuitenkin sen verran leveä, että päätin pitää sitä myös juhlissa ainakin nyt tämän kerran. Muut juhlavat huivit ovat hieman liian ohuita talvikemuihin, etenkin olkaimettoman mekon kanssa. Kaulahuivina tätä kuitenkin ajattelin tästä lähtien käyttää.

Ohje: Helleborus
Lanka: Novita Nalle, tummansininen
Puikot: 4 mm bambupyöröt
Kulutus: noin 1 ja ½ kerää

Nyt voisikin alkaa suunnittella Ravelympics-neulottavaa, kisat lähestyvät.
(Viime kerralla blogaamani "vuoden ensimmäinen neule" on vetäytynyt ilmeisesti luovalle tauolle miettimään tulevaisuuttaan. Ei siitä nyt tullutkaan ensimmäinen, joten sillä on identiteettikriisi.)

Viime vuoden viimeisiä

2010-01-01T16:31:00.010+02:00

Loppuvuoden lahjaneulomusten parissa ehti neuloa itsellekin juttuja. Ullan pikkujouluissa sain paketin, josta paljastui kerä Steppiä ja Puputsin puodin hauskoja sammakkosilmukkamerkkejä (huom. langan ja merkkien yhteensopiva väri)
Koska lanka on itseraidottuvaa, en jaksanut alkaa miettiä sille sopivaa ohjetta, vaan päätin neuloa aivottomat sileät sukat. Kuten tavallista salakavalassa sukkalankamaailmassa, lanka oli kauniimpaa kerällä..

Lanka: Austermann Step (värinro. 21)
Puikot: 2.5 mm
Ohje: toe-up-improvisaatio

Noh, ovat kuitenkin mukavat jalassa, ja sehän arkisukissa on tärkeintä.

Neuloin itselleni myös Selbu Modernin - kahdesti. Ensimmäisestä tuli auttamatta liian iso, joten se päätyi lopulta takaisin kerälle. Toisesta versiosta vähensin yhden mallikerran.

Lanka: Rowan Felted Tweed (rage & treacle, kumpaakin vajaa kerä)
Puikot: 2.25 mm (muistaakseni)
Ohje: Selbu Modern

Ihan kiva lopputulos, mutta en silti tunne sitä ihan omakseni. Lämmin se kyllä on, ja sikäli näillä keleillä kelpo päähine.
Hatulle kaveriksi halusin lapaset. Etsin sopivaa mallia, mutta päädyin lopulta colette-kuvioon.
Enkä itseasiassa kauheesti tykkää näistäkään. Kummassakaan työssä en tee Felted Tweedille mielestäni oikeutta. Sitä on jäljellä vielä reilut kerät kumpaakin väriä, mutta en ihan pian uskalla kokeilla mitään ilman hyvää ideaa.
Laskeskelin Ravelryn listauksen ja epäluotettavan muistini perusteella neuloneeni viime vuonna noin 55 työtä. Siinä ei välttämättä ole kaikki, siinä on vain kaikki mitä muistan. Luku koostuu neuleista, joita ei ole purettu (lahjoiksi menneistä en mene tämän suhteen takuuseen). Ravelrystä näitä kaikkia ei tosiaan löydy. Osa listaamattomista on pyynnöstä neulottuja, osa pyytämättä lahjoitettuja.
Tämän vuoden aloitan odottavaisin mielin ja mielenkiinnolla. Tiedän sen sisältävän paljon uusia asioita myös neuleiden saralla.

- aion opetella neulomaan helmiä
- haluan neuloa itselleni suoria kaulahuiveja monissa eri väreissä (kuten ihana claponi, ja kääriä ne isoksi sykeröksi kaupungin viimaa vastaan)
- yritän ehkäistä viime vuonna vaivanneita käsikipuja pitämällä tarpeeksi taukoja, treenillä ja venyttelyllä.

Vuoden ensimmäisen neuleen onnistuminen on yhä kysymysmerkki. Olen silti senkin suhteen luottavainen (tai sinisilmäinen). Anyway, langan voi aina purkaa - kunhan se ei ole mohairia.

Pupun merkit in action.

Edit: Ainiin, melkein unohtui: Hyvää alkanutta vuotta kaikille :)

Lahjontaa

2009-12-26T14:34:00.008+02:00

Antamani joululahjat saattavat vaikuttaa toistavan itseään vuodesta toiseen. Isoveljeni sai jälleen villasukat, mutta tietääkseni niille onkin hänellä käyttöä.
Kanootit kengänkokoa 46. Koska en neulo perinteisiä 2 tasaraidan resorivartisia villasukkia, piti sukkiin keksiä joku clue. Lahjottava on neulojan tavoin kissaihmisiä, joten valitsin Tassunjäljet -lapasten tassunjälkikuvion sovellettavaksi varteen. En tiedä oliko sopivat, ja tykkäsikö veli näistä oikeesti, mutta tulipahan neulottua..

Lanka: Novita Nalle (musta) & Gjestal Maija (luonnonvalkoinen)
Puikot: 2.5 mm
Ohje: Wanha kunnon Sukka kärjestä Kristelin neuvoilla

Veli sai myös mustat kämmekkäät, joista en ehtinyt ottaa kuvaa. Mut eipä niissä paljon näkemistä ollutkaan. Sen sijaan äidin lahjakämmekkäät tajusin kuvatakin.

Ohje: hatusta
Lanka: Gjestal Maija (viininpunainen, värinro. 221)
Puikot: 2.75(?, hups, en muista enää) mm

Tein vanhemmille aatonaattona myös bamburätin, mutta teknisten ongelmien vuoksi kuva siitäkin jää tältä erää väliin.

Kummityttöä lahjoin palmikkosäärystimillä, simppeleillä lapasilla ja massanoppakoristeisilla tossuilla, mutta vain säärystimistä onnistuin ottamaan kuvan! Paketoimisinnolla ja hajamielisyydellä voi olla tällaisia seurauksia.

Ohje: improvisoiden sukka- ja säärystinohjetta Modasta (06/2008)
Lanka: Gjestal Sildre (vaaleanpunainen)
Puikot: 2.75 mm

Ilmeisesti minäkin olen ollut tänä vuonna kiltti (vaikka pukki ei toiveistani huolimatta tuonutkaan omaa Reginald Jeevesiä saati maailmanrauhaa). Neuleaiheisen lahjan sain yllättäen ei-neulovalta rakkaalta ystävältä, joka on seurannut tätä neulomistouhuani sivusta ja ilmeisesti ymmärtänyt sen perimmäisen olemuksen ;) Kauniiseen, keltaiseen(!) pakettiin oli piiloutunut ihana virkkukoukkusen puikkopussi.

Ja tää tulee kyllä niin tarpeeseen, kiitos!
Mukavaa joulun jatkoa lumituiskun keskeltä.

Joulu yllätti blogaajan

2009-12-23T15:21:00.007+02:00

Pitkä hiljaisuus - pahoittelen. Olen toki neulonut, niin itselle kuin lahjoiksi, mutta fiksuna tyttönä paketoin melkein kaiken ennen kuvaamista. Osan lahjoista löytää ravelrystä. Jotta elo ei olisi pelkkää glögiä ja laiskamatoilua, aloitin viimeisen lahjan valmistamisen aamulla. Siinä onkin about ainoa potentiaalinen stressinaiheuttaja omassa joulussani. Olen päättänyt ottaa mallia joulunvieton asiantuntijoilta..

olen koristellut äklön näköisiä piparkakkuja..

jauhopaketti kuvausrekvisiittaa, nää on oikeasti kaupan taikinasta

ja ihastellut kuinka maailma peittyy yhä kasvavan valkoisen kerroksen alle.

Toivottavasti kukaan neuloja (saati puutöiden harrastaja) ei koe tällaista kohtaloa.

Lämmintä joulua.

Kirjoneulekausi

2009-11-22T16:57:00.008+02:00

Jäiköhän uusimmasta Ullasta joku kirjoneulevaihde päälle? Jokatapauksessa, uusimman VK:n/DK:n ostettuani oli selvää, että Heart Yoke Cardigan oli pakko aloittaa ja pikimmiten. Fashion Housen ysmyistä hamstraamani Maijat sopivat tarkoitukseen mielestäni mainiosti. Ystävämyynnit ja sydäntakki - osuva kombinaatio. Napit ovat Sypressistä.
Tein taas ohjeistusta pidemmät hihat, ja pidemmän vartalo-osan. Omituista ohjeessa oli mielestäni lyhennetyt kerrokset kaarrokkeessa, jotka muodostivat kolmiulotteisen, ruman kulman hihojen yläreunaan. Höyryraudalla siitäkin pääsi aika hyvin eroon, ja jos se putkahtaa uudestaan esiin niin ehkä yritän vain olla välittämättä asiasta. Täydellinenhän takki ei ole muutenkaan: pingotuksen jäljiltä nappilistoissa näkyy vielä nuppineulojen kohdat ja kaulus hieman lörpähti löysäksi. Mutta mitäs pienistä, kokonaisuutena takki on kuitenkin mielestäni oikein kiva.
Rasittavinta oli noiden kirjoneuleosion langanpäiden päättely! Koska tietenkään eri värit eivät loppuneet ja alkaneet uudestaan samassa reunassa, vaan värien sommittelu oli aika epäloogista. Ohjeesta poikkesin siinä, että yhden kirjoneulevärin korvasin pohjavärillä eli violetilla, ja sen pinkin yksittäisen sydämen jätin pois.

Ohje: Heart Yoke Cardigan (Vogue Knitting a.k.a. Designer Knitting holiday 09)
Lanka: Gjestal Maija (violetti, keltainen, harmaa ja luonnonvalkoinen)
Puikot: 2.75 mm
Muuta: 11 nappia

Viikko sitten lauantaina teimme Ulla-iskun zeskan, Marjutin ja Niinan kanssa Tampereen messuille. Lankaostokseni tein Titityyn kojulla, ja hyviä ostoksia teinkin:

Tummansinistä Arwettaa (jee, nyt mullakin on 120 prosenttista lankaa) sekä tummansinistä ja kauniin kellertävää shetlanninvillaa. Shetlanninvilloilla ajattelin jatkaa kirjoneulekautta, mutta ehkä vasta kun hommat joulupukin leivissä hellittävät.

Tassutellen talveen

2009-11-10T13:48:00.006+02:00

Olen kuin pieni kakara (mm.) lapasten suhteen. Onnistuin hukkaamaan jo nuo edellisen blogauksen solmulapaset. Onneksi nämä zeskan Tassunjäljet-lapaset olivat tuolloin hyvää vauhtia valmistumassa, ja nyt ne ovat jo pitemmän aikaa lämmitäneet näppejäni.
Tein lapaset ohjeen pienemmän koon mukaan. Lanka oli ohjeenmukaista ohuempaa, mutta käytin samankokoisia puikkoja, joten myös käsiala on valitettavasti aika rumaa.. Mutta harmaalla puolella jälki ei ole niin pahaa kuin valkoisella.

Ohje: Eeva Savirannan Tassunjäljet (Ulla 3/09)
Lanka: Teeteen Alpakka (harmaata ja valkoista)
Puikot: 2.5 mm

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neulon onteloneuletta. Hiukan se hirvitti, mutta alkuun päästyäni tekniikka osoittautuikin kovin addiktoivaksi ja hauskaksi neuloa. Peukalot tosin tein erikseen.

Tempoilua

2009-10-20T16:43:00.007+03:00

Pikkulinnut lauloivat tässä taannoin, että Lauttasaaren Novitan tehtaanmyymälässä olisi keltaista Tempoa pussilankana. Menin, näin, ostin. 750 g säkistä syntyi Kotilieden (nro 16/2009) Lakka -poncho, improvisoidut lapaset ja Garnstudion myssy.

Poncho on mukava lämmike lähinnä kotioloihin. Lapasiin halusin tehdä samanlaisen solmukuvion kuin VK Stitchionary 2:ssa, mutta kirjan malli oli lapasiini hieman liian iso. Niinpä muokkasin solmun "naruja" vain 2 silmukan levyisiksi. Myssy taas on Garnstudion ohjeella tehty. (Yritin ensin suomenkielisellä ohjeella, mutta vihreiden vuoksi neuloin suosiolla englanniksi.) "Siroon" koon 60 päähäni valitsin isomman version. Tein myssystä myös hieman pidemmän.
Kaikki nämä löytyy myös ravelrystä.
Pieni linssiluteeni jälleen mukana.

Ullatuus!

2009-10-18T20:12:00.003+03:00

Syksyistä sunnuntai-iltaa piristämään julkaistiin juuri uusi Ulla! Tässä numerossa olisi neulottavaa taas toviksi. Aloitin kuitenkin zeskan Tassunjäljet -lapasista, joka on ensimmäinen onteloneuleprojektini koskaan. Tekniikka osoittautui koukuttavaksi ja helpommaksi kuin luulin, kiitos zeskan rohkaisun ja neuvojen.
Kaisaa ei tarvitsekaan neuloa enää, tai ei ainakaan ihan samoissa väreissä ehkä kannata. Kiitos Kristelin ;)
Jos lapastuttaa lisää, neulon ehdottomasti Iida Glumoffin Karisma -lapaset. Ja sukkakärpäsen iskiessä tartun ehkä upeisiin kanttakin koristaviin Taina Anttilan Vellamo -sukkiin.

Tai sitten tahdon neuloa jotain ihan muuta! Mun kohdalla to do -listat harvoin pitävät paikkaansa, koska neulemielialani saattaa ailahdella ja yhtäkkiä saattaa syntyä pakottava tarve jollekin aivan toiselle ohjeelle.

Mitä en ehkä kuitenkaan heti neulo, on omat ohjepanokseni tähän Ullaan. Serpentes, Ruostekenno ja Teehetki.

Kiitos ja kumarrus kaikille Ullan tekijöille!

Syysvarusteita

2009-09-27T15:35:00.010+03:00

Syksy on saapunut ja huomaan kaipaavani milloin mitäkin lämmikettä. Military cardiganin jäljiltä jäi vielä tummansinistä Jannea, josta tein itselleni säärystimet. Sopivaa ohjetta ei taaskaan löytynyt nirsolle maulleni, joten valikoin VK Stitchionary 2:sta palmikot ja heitin loput hatusta.
Kovin rakkaat keltaiset poponi alkavat vedellä jo viimeisiään. Käytän niitä silti ehkä kunnes niille käy kuin toisille tennareilleni tällä viikolla - pohjat kirjaimellisesti halkeavat. Sniff.
ja palmikoita vielä lähempää.
Ne uudet kämmekkäätkin tein edelliset hukattuani. Ohjeen kanssa kävi samoin kuin säärystimien - päädyin ottamaan mallineuleen kirjasta The Ultimate Sourcebook of Knitting and Crochet Stitches. Voidaan kyllä olla montaa mieltä siitä, onko opus niin ultimate. Esim. kaaviot puuttuvat tästä(kin) kirjasta.

Lanka: Novita Nalle, musta
Puikot: 2.75 mm bambut
Menekki: ~40 g

Tänään syksy todellakin tuntui tuulen voimakkuudessa, sen huomaa kuvassa lepattavasta huivistakin. Suuri kiitos Kristelille kuvauksesta!

Rauhaa rakastava militaristi

2009-09-19T15:56:00.009+03:00

Military Cardigan valmistui neulomisen osalta aikaa sitten, mutta nappien ompelu viivästyi ja viivästyi.
a) ensin piti etsiä juuri oikeat napit, mutta eihän ne saanut maltaita maksaa. Kävin isoroban nappitalossa katsastamassa huimat valikoimat, mutta ne olivat ehkä liiankin huimat minulle: en osannut päättää ja poistuin tyhjin käsin. Sain vinkin asematunnelin ompeluliikkeestä, jossa kuulemma oli myös melko runsas nappivalikoima. Heti sisään kävellessäni bongasinkin -50% korin nappeja, josta löytyi söpöt ja juuri sopivan kokoiset napit sekä kiinnitykseen että hihoihin.
b) piti ostaa myös nepparit, koska mielestäni napinlävet tuli tyhmään kohtaan ja ajattelin tehdä pelkät feikkinapit ja kiinnittää takin neppareilla
c) ommeltuani nappeja ja neppareita, totesin että lopputuloksesta tulisi sittenkin epäkätevä ja hölmö. Tyydyin normaaliin nappikiinnitykseen ja niihin tyhmiin napinläpikohtiin. Ehkä ne menettelee. Vahvistin napinlävet niillä joillain pistoilla, ettei ne heti ainakaan hiertyisi rikki.

Militaristi on sohvaperuna.

Ohje: Military Cardigan by Veronik Avery kirjasta Knitting Classic Style
Lanka: Gjestal Janne, värinro 406
Puikot: 3.25 mm (ellen väärin muista)
Menekki: kilon säkistä tais jäädä 6 kokonaista ja joku vajaa kerä. Palmikot syö lankaa!

Epätoivoinen värinsäätöyritys

Olen parannellut rannetta rauhallisesti, ja se ei kestä kovin pienillä puikoilla väkertämistä. Niinpä päätin kokeilla niinkin suuria puikkoja kuin 3 ja 3.5 mm, ja neuloa myssyn. En tiedä tuleeko tällaiselle käyttöä, mutta tulipa tehtyä. Haluaisin ennemmin neulotun lippislätsän, mutta se lippa tuntuu kynnyskysymykseltä ja vaikealta toteuttaa.
Ohje: Grace Lace Beret by Elizabeth Eisenstein
Lanka: Gjestal Janne, värinro 416
Puikot: 3 mm 60cm, 3.5 mm 60cm ja 3.5 mm sukkapuikot
Menekki: noin 1,5 kerää

Nyt pitäisi ehkä neuloa uudet kämmekkäät, sillä hukkasin lilat spirogyrani viime viikolla luentosaliin. Ne olikin jo aika kulahtaneet..

Wanhan sataman saalis

2009-09-06T11:36:00.004+03:00

Vaikka joku inhoaisikin messupäivityksiä, täältä pesee kuitenkin.
Messuilin siis eilen. Viime kerrasta viisastuneena päätin mennä paikalle ajoissa, jotta mahduin ratikkaankin. Messut olivat varsin samanlaiset kuin ennenkin. Joitakin näytteilleasettajia puuttui, joitakin uusia tuttavuuksiakin löytyi. Titityyn ihanuuksin voi kuitenkin aina luottaa.

Olin etukäteen miettinyt, mitä kojulta ostaisin. Luonnossa värit eivät kuitenkaan ihan olleetkaan sitä mitä odotin, joten suunnitelmista poiketen ostin Rowanin Felted Tweediä. Punainen puhutteli eniten, vaikka itseasiassa kaikki langan värit ovat kauniita. Taidan olla tykästynyt tweediin, sillä tweedlangasta neulomani Roguekin on nykyään ihan lempivilliksiäni. Näistä keristä tulee kuitenkin varmaan myssy ja lapaset. Vaikkapa tähän tyyliin, jos keksin langalle sopivan kirjoneulekumppanin.
Paperileikkurit ostin Sinelliltä. Maksoivat vain euron/kpl. Voin kättä parannellessani askarrella vaikka kortteja.. Jotainhan sitä on kuitenkin väkerrettävä.

Poppelia en muista ennen nähneeni Wanhassa satamassa. Ainakaan en ole asioinnut siellä ennen. Nyt edulliset alpakat kuitenkin houkuttelivat säästämään.
Keltaisia oli vain 3. Jos niitä olisi ollut enemmän, olisin ostanut. Nyt kuitenkin päätin ostaa kaunista tummanlilaa, ja vain yhden keltaisen tummien piristykseksi. Ei keltaista alpakkaakaan kokonaan voi sivuuttaa.

Kivat messut. Ei vaan voinut jäädä pitkäksi aikaa, ettei tullut konkurssia..

Minulle on postia - taas.

2009-09-01T18:41:00.006+03:00

Tänään luukusta kolahti ihan yllättäen uusi Moda. Edellisestäkään ei tunnu kuluneen vielä kauaa, joten en osannut odottaa uutta numeroa. Yllätys oli kuitenkin positiivinen ja lehdessä oli tällä kertaa ilahduttavan monta hyvännäköistä neuletta. Eniten pidin nimenomaan niistä kotimaista käsialaa olevista ohjeista, enkä tarkoita pelkästään Villapeikon Vohvelia, joka sekin oli toki positiivinen yllätys lehdessä. Kuten Villapeikko itsekin totesi, neuleen olisi voinut kuvata kyllä jotenkin toisin.. Huomio kiinnittyy kuvassa minusta enemmän malliin kuin neuleeseen (ja öh, malli on muulta vaatetukseltaan kuin suoraan Peter Panista). Muttamutta, mainiota kuitenkin nähdä nettimaailmasta tuttuja taitajia kotimaisessakin käsityölehdessä - kuvasta huolimatta!
Modan tilaajana sain valita muutaman numeron jotakin lehteä ns. lahjaksi, ja tietysti valitsin sen jossa tiesin silloin tällöin olevan neuleohjeita: Kotilieden. Viime numero ilahdutti jälleen kauniilla neulekuvillaan, joihin todella näytetään panostavan. Kivoja ohjeitakin siinä oli. Joku saattoi niiden johdosta sortua hakemaan Tempoa keltaisena, mutta se oli halpaa pussilankaa larusta!

Ellei olisi niin paljon muita ohjeita odottamassa neulomista, näissä kahdessa lehdessä riittäisi neulottavaa pitkäksi aikaa.
Eilisellä luennolla väkisin tikutin loppuun tämän rätin. Äiti "ehdottomasti halusi" lilan tiskirätin alelaarin bambusta. Sanoi vielä voivansa neuloa sen itsekin, mutta kun sain baktukseni valmiiksi ja olin ilman neuletta, tartuin vaivihkaa itse puikkoihin.

Ohje on simppeli: 46 silmukkaa, 3 silmukalla reunoissa ainaoikeaa, muilla 4 o, 4 n, ja kuuden kerroksen päästä päinvastoin nurjilla ja oikeilla silmukoilla. Alussa ja lopussa on pari kerrosta ainaoikeaa. Ei mikään hurmaava ilmestys, mutta se onkin tiskirätti.

Vinkkinä niille neulojille, jotka säilyttävät lankojaan tiiviisti muoveissa: Ikean ihmemaasta saa nykyään myös wannabe-minigrippejä. Niissä on vieläpä "tuplalukitus".

Nallekerillä on vähän ahdasta siellä kyllä.
ja nallet piti pelastaa kun ne vielä olivat 150 g kokoisissa kerissä ja alennuksessa

Huivitutututtaa

2009-08-30T18:19:00.007+03:00

Käteni ilmoittivat, että on aika välillä blogatakin, eikä vain neuloa. Pitkän kesätauon jälkeen palasin luennoille. Ilmeisesti se, että neulon päivällä ja illalla vielä luennoilla 2 x 1,5 h, oli käsilleni liian rankka paluu opiskeluarkeen. Oikea ranne alkoi taas aristella, joten päätin neuloa jotain muuta 2 mm puikoilla neulottavien sukkien jälkeen. Jotain helppoa ja isommilla puikoilla -> pakkobaktus (pakkobaktus-käsite syntyi taannoin neulemiitissä, kun suunnilleen joka toinen pöydän ympärillä neuloi ko. mallia). Pakkobaktukseen meni
- 4 vyyhtiä Araucanian Patagoniaa
- osa luennosta
- eilisen leffat Tiikeriveljekset ja The Wrestler.
Ja tältä se näyttää (lisää ravelryssä)

Toinen valmistunut huivi on ollut valmiina jo pitempään, mutta nyt saatiin kuviakin.
Se on tietysti toinen übersuosittu malli, Clapotis.

Lanka: Laines Fonty Angora (30 % angora, 70 % merino; 25 g / 125 m)
Puikot: 4.5 mm, 80cm bambuaddit
Menekki: 7 kerää + hiukan kahdeksannesta.

Siitä tuli aika iso,

mutta kuitenkin

ihan sopiva.

Psst, kuvissa vilahtelee huivien lisäksi jotain, josta lisää myöhemmin.

Ei-ihan-hellemekko etc.

2009-07-26T18:09:00.006+03:00

Heinäkuu on edennyt mökkeillessä niin kaverin mökillä kuin vanhempienkin mökillä. Ei se kesä tosin ole lainkaan hullumpi kaupungissakaan. Loistavaa kesäajanvietettä ovat esimerkiksi alennusmyynnit. Jokin aika sitten ostin Hobboksista yhden suosikkini, Veronik Averyn, Knitting Classic Stylen puoleen hintaan. Viime viikolla hain Lankamaailma Nordiasta ale-Jannea yhtä kirjan ohjetta varten, joka parhaillaan on puikoilla. Kuvassa myös Lankataivaasta tipahtaneesta synttäripaketista paljastunut, ihana kangaskassi.

Toisella mökkireissulla valmistui villamekko kummitytölleni viime joulun Kotilieden ohjeella. Erittäin ajankohtainen vaatekappale siis.. Mekko on mielestäni kauhean pieni, mutta kai se on sopiva. Koko on nimittäin vielä vuotta vastaanottajaa vanhemmalle. On vaan kamalan vaikea arvioida vaatteen sopivuutta ilman sovitusta.

Ohje: Männynkäpy -kaarrokemekko, Kotiliesi nro 21/2008
Puikot: 3.25 mm
Lanka: Schoeller & Stahl Limbo, punaruskeaa 200 g, vaaleanpunaista 50 g.

Lazearista jäi Ribboon jämiä vielä muutamaan tiskirättiin. Koekappaleen tein äidilleni Punokset Puikoille -kirjan Hallan mallineuleella. Vähän hävettää käyttää noin kaunista ohjetta hyväkseen tiskirättiä varten, mutta puolustukseksi sanon että olin nettipimennossa ja ainoa käsillä oleva neulekirja oli PP. Tuosta luomuksesta en (ehkä onneksi) ehtinyt ottaa kuvaa todisteeksi. Äiti totesi rätin toimivaksi (joskin vähän turhan pieneksi), joten tein toisenkin rätin. Tämä syntyi omasta päästä summamutikassa valitulla silmukkamäärällä. ja on vielä vailla omistajaa.

Tein 2 lisää vaaleasta Ribboosta. Toisen lähetin kanssaneulojalle (jolta sain oman keltaisen, söpön ja tehokkaan tiskirättini) ja toisen annoin ystävälleni, jolla on varmaan rätille käyttöä lähitulevaisuudessa uudessa kodissaan. Jännittävä seikka, josta olen jokaiselle rätinsaajalle maininnut, on tuo Ribboon pesusuositus 30 asteessa. Olen kehottanut reilusti heittämään sen ainakin neljäänkymppiin, meni syteen tai saveen. Ne on vaan rätei.

Popeye -tunika

2009-07-12T20:11:00.011+03:00

Ennen uuden neuleen esittelyä kiitos massariipuksia kommentoineille! Mukavaa, että muutkin kuin minä pidän niistä.

Sitten uuteen tunikaani. En uskonut, että tunikat olisivat minua varten, tai että neuloisin itselleni moista. Vaatekaappiini ei ennen tätä kuulunut ainuttakaan tunikaa. En tiedä, onko tämäkään ihan minun ruumiinrakenteelleni paras vaatekappale, mutta voi miten tylsää olisi jos aina pukeutuisi samanlaisiin vaatteisiin tai siihen tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon.
En uskonut myöskään neulovani Noroa, saati innoissani ostavan sitä samantien 3 kerää. Puolustuksena voin sanoa, että arvoisa lähilankakauppani myi Noroja kesäalennuksella, joten kukkaroni ei itkenyt (niin vuolaasti) verta näiden kolmen kerän vuoksi.
Miksi sitten innostuin niin ko. mallista ja Norosta? Syyttävä/kiittävä sormi osoittaa Tyrniin, joka taannoin miitissä neuloi omaa tunikaansa, ja rakastuin täysin tuohon lankaan, sen väreihin, ja mielikuvaan siitä millainen valmiista neuleesta tulisi. Aika hyvin, ellei täydellisesti, tuo mielikuva vastaa tätä lopputulosta.

Mukana pieni harmaa, karvainen linssiluteeni. Aina siellä, missä tapahtuu.

Malli: Raglantunika, Suuri Käsityö -lehti 3/09, aka Pinaatti -tunika
Lanka: Noro Kureyon Sock (värinro S185)
Puikot: 3.0 mm ja kaulukseen 2.5 mm

Ja mä en tiedä miten tollanen ilme on onnistuttu vangitsemaan.

Ohjetta muokkasin aika runsaalla kädellä (ja yhtä runsaasti jouduin myös purkamaan matkan varrella). Ohje oli 4 mm puikoille, mutta en halunnut tunikastani niin harvaa. Lankahan on kuitenkin sukkalankaa, ja käsialani muutenkin löysä. Tulos olisi varmaankin ollut melko kalaverkkomainen noin paksuilla puikoilla.
Hihoihin en lisännyt yhtä paljon silmukoita, kuin ohjeessa, koska en halunnut niin pussimaisia hihoja. Helman lisäykset aloitin myöhemmin kuin ohjeessa, koska pelkäsin telttaefektiä. Helmassa on myös 10 s vähemmän kuin ohjeessa. Hihoihin ja kaula-aukkoon neuloin 1 o 1 n -ribbiä. Lankaa meni jonkun verran kolmatta kerää.

Lopuksi toinen linssilude vilkuttaa.

Kuluneelta viikolta

2009-07-08T19:39:00.008+03:00

Viikko sitten juhlittiin Neuleyhdistys Ullan 5-vuotissynttäreitä täällä Helsingissä (ja mahtavaa, jos jäsenet muuallakin päin maailmaa kohottivat maljan Ullalle :)
Monet Ullan yhteistyökumppanit olivat lahjoittaneet runsain mitoin palkintoja arvottavaksi, ja kuinka ollakaan, kerrankin arpaonni potkaisi minuakin! Sain upean Priiman palkinnon, josta löytyi Araucanian Patagoniaa ja Nature Cottonia. Puuvillaksi lanka on ihanan tuntuista ja kaunista. En tiedä vielä mitä keksin näistä 6 vyyhdistä (2 x kutakin väriä; ruskeaa, harmaata ja violetinkirjavaa), mutta eiköhän niistä jotain kivaa synny kunhan olen tarpeeksi ihastellut niitä lankavarastossani.

Jotkin juhlijat toivat paikalle myös lankojaan, jotka eivät heitä enää puhutelleet. LauraU:n langat eivät ehkä jutelleet Lauralle, mutta minulle ne karjuivat kurkku suorana. Lisää Araucanian puuvillaa (mitkä värit! <3)

Seassa oli myös yksinäinen läikikkäänkirjava regiakerä. Päässyt hyvään seuraan..
LauraU:lle lupasin jossain vaiheessa vaihdossa hänen toivomaansa sukkalankaa. Kiitos vielä kerran! Nämä näyttävät ihan viihtyvän uudessa kodissaan.

Viikonloppuna innostuin massailemaan pitkästä aikaa. Sitä ennen olin askarrellut kortteja, joka on minulle jotain erittäin epätyypillistä puuhaa. Päätin kuitenkin tehdä massastakin korttikoristeita riipusten lisäksi. (Reiälliset pyörylät ovat siis riipuksia, jos on vaikeuksia hahmottaa)

Jatkoin sunnuntaina..

Kiemuroita, epäonnistunutta millefioria (Vasen yläreuna: kuvittelin massan olevan valkoista, se olikin läpinäkyvää. Ei näin.), metallijauhetta, minimuoteilla leikkimistä.

..ja vähän maanantainakin

Lisää kiemuraa, minimuotteja, sekä foliosta paljastunut vanha keltaruskea millefioriköntti, joka joutui pastakoneen läpi muutamaan kertaan. Tulos simppeli "marmoroitu" pinta.

Nyt jatkan taistelua keskeneräisen neuleen kanssa, josta purin tänään kolmannen kerran about ½ kerää. Ja ½ kerää 100g:n sukkalankakerästä on aika helkkarin monta metriä.
Mutta mä haluankin olla lopputulokseen tyytyväinen. Ja onhan se taloudellista neuloa lanka useaan kertaan. (ehe ehe)

Aikainen Ruska

2009-06-28T19:44:00.005+03:00

Luonto on vihreimmillään, mutta puikoilta pääsi jotaikin ruskaista.

Ohje: Ruska-huivi by Pia Tuononen
Puikot: 3.25 mm 80 cm KnitPicks Harmonyt
Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball

Lankaa meni alle 2 kerää. Mukavaa huivineulottavaa, voisin kokeilla jotain toistakin väriä. Kirkkaan rääkyvät raidat eivät minua häiritse. Itseasiassa tykkään tästä huivista. Etenkin näin kaulaan kiedottuna, kuten useimmiten huiveja käytänkin. Nyt vaan ehkä ei ole suotuisin huivikeli..

Mutta nauttikaamme lämmöstä vaikka se saattaa nuuduttaakin.

Ei otsikkoa

2009-06-16T09:33:00.009+03:00

Aina ei vaan keksi. Otsikkoa.

Blogaanpa vähän sitä sun tätä, koska mitään uutta valmista ei ole. KIPin jälkeen ranteeseen iski taas KIPU, jonka kanssa nyt kärvistelen.
Enempää nillittämättä, nämä säärystimet ovat olleet valmiit jo jonkin aikaa. Sadesäällä hämärässä ei saa hyviä kuvia, mutta parempaa ei nyt tähän hätään ole.

Lanka: Schoeller + Stahl Limbo, 3 x 50g
Puikot: 3.25 mm
Inspis: Villapeikon Baby cables and big ones too

Kämmekkäätkin tein Tallinnan matkaa varten.

Lanka: Gjestal Maija, 50g.
Puikot: 2.5 mm
Ohje: Spirogyra, Knitty Spring 08 muunneltuna

Muuntelin ohjetta niin, että tein peukalokiilan ja vähensin silmukoita, koska Maija on ohjeen suositusta paksumpaa lankaa.

Olen ollut näköjään kiltti, sillä sain jo etukäteen syntymäpäivälahjan. Onko osuvampaa lahjapaperi & kortti -yhdistelmää nähty? Kiitos Sire <3 En vielä raaski avata lahjaa, koska synttärithän on tosiaan vasta ensi kuussa. Näin kaunista pakettia on silti kiva ihastella ;)

Tallinna, taas kerran

2009-06-11T18:59:00.006+03:00

Teimme loistoreissun kolmen muun neulojan kanssa etelänaapureiden pääkaupunkiin. Karnaluksista älysin vihdoin ostaa nappeja varastoon. Valinta vain oli äärimmäisen vaikea siitä valikoimasta. Minullehan kaiken valitseminen hyvistä vaihtoehdoista on ihan mahdotonta.

Kolmenlaisia nappeja, 10 kutakin. Lisäksi tollasia hakasia ja 3 mm/ 80 cm bambuaddit. 100 cm vastaavani ovat jo ihan käppyrällä kaikesta magic looppauksesta.

Red Heartin Sport Socks -sukkalankaa. Paluumatkalla ihmettelin, miksi ostin vain yhden kerän.

Liann Lõngadista Katian Aztecaa. Ajattelin jotakin Taran tapaista. Taas kerran värivalinta oli aika vaikeaa. Onneksi apua päätökseen oli matkassa mukana. Nuo punaiset pienet kerät ovat angora-merinoa. 25 g:n kerässä on peräti 125 metriä. Siitä ajattelin ehkä jotakin suorakaidehuivia/shaalia. Ihana lanka.

Kovasti lupailtiin karmeaa keliä matkallemme. Suunnilleen vanhojen akkojen olisi pitänyt sataa taivaalta äkeet selässään. Ennusteista huolimatta emme saaneet mitään niskaamme taivaalta, oli sopivan lämmin ja kotiinpäin lähtiessämme aurinko paistoi miltei pilvettömältä taivaalta. Loistavaa. Kiitos matkaseuralle!

Kuus nelosta

2009-06-03T23:14:00.002+03:00

Särmä oli tämmösellä viskannut.
Vastataanpa.

1. Neljä työtä,joita olen elämäni aikana tehnyt
1.1. Toiminut kurssitutorina.
1.2. Hoitanut lapsia - uskokaa tai älkää. (Tai no oikeastaanhan se oli sitä että luin niille kuvakirjaa ja katoin pihalla ettei ne nyt ihan tappaneet itseään tai toisiaan.)
1.3. Myynyt lippuja tapahtumaan.
1.4. Poiminut mansikoita. Unelmaduuni, oikeasti ;)

2. Neljä tv-ohjelmaa,joita tykkään katsella
2.1. Pasila.
2.2. Frasier.
2.3. Koska en oikeastaan seuraa sarjoja, en nimeä enää yksittäisiä ohjelmia. Kahden edellisen lisäksi tulee katsottua elokuvia ja tylsästi mutta tottapuhuen niitä iänikuisia..
2.4. ..uutisia.

3.Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla
3.1. New York, New York.
3.2. Lontoo
3.4. Pariisi
3.4. Ylläs

4.Neljä internetsivua joilla käyn melkein päivittäin
4.1. ravelry.com
4.2. hs.fi
4.3. s-postit
4.4. blogilista.fi

5. Neljä lempiruokaani
5.1. Kalasoppa
5.2. Ruisleipä
5.3. Jogurtti
5.4. Mansikat

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri nyt
6.1. Se paikka, jonka listasin ensimmäisenä lomakohteisiini ylempänä.
6.2. Espanjassa en ole käynyt, mutta se voisi olla mielenkiintoinen Euroopan kohde.
6.3. Australia. Tosin, en mä varmaan ihan _juuri_ nyt haluaisi olla. Vähän matkavalmisteluja on varmaan syytä tehdä.
6.4. Olen aika tyytyväinen tähänkin paikkaan. En kaipaa muualle, paitsi ehkä tuonne omaan sänkyyn jo nukkumaan. Öitä!

Aura ja Lazear

2009-05-31T22:57:00.006+03:00

Aura makoili pingottamatta varsin pitkään, mutta perjantaina se viimein pääsi neulojen pisteltäväksi. Lopputulos: ihan nappiin.

Malli: Aura teoksessa Punokset Puikoille
Lanka: BC Garn Silkbloom Fino
Puikot: 3.25 mm 80 cm KnitPicks Harmonyt
Menekki: 150 g

Lisää kuvia Ravelryssä.
Mitäpä tähän muuta lisäisi. Ihana on.
Myös eräs kesäpusero valmistui viikonloppuna: uusimman Knotions-numeron Lazear. Lanka oli Hjertegarnin Ribboota, joka välillä raastoi hermojani. Ei siinä mitään, että jokaisessa kerässä oli muutama solmu, mutta ensimmäisessä korkkaamassani kerässä ei juuri muuta ollutkaan! Se kerä jäi suosiolla käyttämättä.

Ohje: Lazear (Knotions Summer 09)
Lanka: Hjertegarn Ribboo (musta ja vaalea)
Puikot: 3 mm ja 2.5 mm

Sen verran tuota muuttelin, että en tehnyt sitä hämärää rypytystä etumukseen, mitä ohjeessa käskettiin. Vartalo-osan 1o1n -joustimen vaihdoin 2o2n -joustimeksi, koska en halunnu kierrellä niitä 1o1n:n oikeita silmukoita. Ja kiertämättähän lopputulos olisi katastrofaalinen. Tästä nyt tuli tämmönen, ihan jees.

Massailua.

2009-05-27T15:31:00.008+03:00

Massavarastoni täydentyi viime maanantaina, kiitos Ihan Kivan kaupan. Se innosti hieman käyttämään vanhoja massoja pois. Massailin ensimmäistä kertaa uudessa kodissani, ja hyvinhän se täällä sujui. Viime kerrasta on niin kauan, että tyydyin tekemään pelkkää perusspiraalimillefioria ja vähän muuta yksinkertaista. Tosin luulen että massailukärpänen saattaa puraista ja vietän jatkossa taas enemmän aikaa askartelumassojen seurassa.

Seuraavan kelta-ruskean ajattelin pitää itselläni (yllättäen). Muut eivät ehkä ole ihan omaa värimaailmaani, joten toivottavasti ne pääsevät vielä uusiin koteihin.

Riipuksista ylijääneen jämän käytin nappeihin. Ehkä tämmösiäkin joskus tarvii, ehkä ei..

Värjääjät

2009-05-19T17:00:00.006+03:00

Matkaneuleeni ei valmistunut aivan matkan aikana, vaan piti neuloa nämä kotona loppuun. Sormet ja puikot värjäytyivät langasta niin, että pitää kaiketi kylvettää näitä pitkä tovi ennenkuin uskallan heittää muun pyykin sekaan.
Kyseessähän on siis Söderat. lankaa oli vain vajaa 100g, joten näistä tuli vähän alimittaiset. Seuraa sarjamme Mahdottomia itsekuvattavia neuleita osa 497.

Ohje: Södera -sukat by Vilma
Lanka: Schoeller+Stahl Fortissima Socka (1011)
Puikot: 2.5 mm bambut
Menekki: 95 g

Aura on yhä pingottamatta. Vapaaehtoisia?

(pssst: Ihan Kiva alekin on käynnissä. Ihan kivojen massailutarvikkeiden lisäksi sieltä saa myös ihan kivaa lankaa!)

Aurinkopäiväpäivitys

2009-05-17T16:57:00.011+03:00

Kevät etenee ja aurinko paistaa. Viikko sitten oli tosin jo täydellisessä kesäilmastossa nauttimassa 27 asteen lämmöstä, auringosta ja ystäväni seurasta hänen nurkissaan Budapestissa. Tässä joitakin maisemia joita kamerani tallensi.

(Oon tuolla portin alla)

Joillekin tulee ehkä pettymyksenä, että en eksynyt paikallisiin lankakauppoihin. Totta puhuen, en edes yrittänyt. Pikainen tiedonhaku ravelrystäkään ei juuri kasvattanut toiveita hyvien lanka-aarreaittojen löytymisestä, joten otin reissun hieman neulontalomankin kannalta. Neuloin toki silti lentokentällä, koneessa ja puistossa loikoillessa. Matkaneuleena oli sukka, jonka lanka aiheuttaa bambupuikoilleni varmaankin muodonmuutoksen ruusupuuksi tai jotain. Hieman irtoaa langasta väri.

Värjäytynyt bambupuikko siis keskellä.
Kohta valmistuvien sukkien lisäksi on valmistunut myös yksi takakappale ja kokonainen Aura, mutta kukahan sen viitsisi pingottaa?

Sitten vielä Ritviksen minulle langettamaan haasteeseen. Sopii toisaalta näin vähäneuleasiaiseen postaukseen tämmönenkin haaste. Otan vapauden vastata siihen lyhyesti oman tulkinnan mukaan, ja jättää ketään haastamatta. Tai jos joku haluaa vastata niin napatkaa pois.

"Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."

1. KOKO: kuppeja, lautasia ja kulhoja on keittiön kaapissani, lukuisissa väreissä. Tykkään.

2. NÄKÖ: on miinusta, toisessa silmässä enemmän, toisessa vähemmän.

3. VAATTEET/LISUKKEET: sitä näköä on kiva korjata silmälaseilla. Vaatteet? Käytän. :P

4. LUONNE: -vikainen. eiku.. Vastataanpa nyt tähän edes kunnolla. Hmm, varautunut. Luonnetta on imo vaikeaa luonnehtia vain muutamalla adjektiivilla. Ne antavat siitä liian yksioikoisen kuvan. "Vaikea" vois olla siis hyvä myös, heh.

Kevään ensimmäiset lehdet

2009-05-01T09:11:00.004+03:00

..löytyy sukista. Nämä valmistuivat heti Peacock shawlin valmistumisen jälkeen (kiitos muuten kaikille sitä kommentoineille :) ja pääsivät lämmittämään äitini varpaita. Olkoon nuo vaikkapa ennakkoäitienpäivälahja.

Ohje: Embossed Leaves by Mona Schmidt (kirjasta Favorite Socks)
Lanka: ONline Supersocke 100
Puikot: 2.5 mm 80cm KnitPicks Harmony

Liityin hyvin myöhäisessä vaiheessa Ravelryn Aura-KALiin, joten oma huivini ei ehtinyt valmistua huhtikuun puolella. Jos olisin istunut vappuaaton kotisohvalla neuloen, voisi tilanne olla toinen.. Mutta mitäpä tuosta. Enää viimeinen kaavio, niin mulla on toinenkin Aura.

Eksoottinen eläin

2009-04-26T13:22:00.005+03:00

Riikinkukkoni valmistui vastoinkäymisistä huolimatta.
Eilen illalla päätin leffan viihdyttämänä neuloa huivin loppuun, päättellä sen ja pistää pingotukseen. Ennen sitä ei levättäisi. Nukkumaan päästessäni kello olikin kaksi..

Ohje: Pretty as a Peacock by Jae Koscierzynski
Lanka: Novita Florica, keltainen (257), 50g = 175 m
Menekki: 350g
Puikot: 3.25 mm 80 cm KnitPicks Harmonyt
Mitäs muuta: virkkuukoukku reunan päättelyyn. (4 mm, koska se löytyi eka)

Vähän ahdasta tuli noilla 80 senttisillä pyöröillä.

Kuten voi huomata, näin jättimäisestä huivista on vaikea ottaa fiksua kuvaa..
Itseasiassa huivi on pienennetty versio originaalista, koska en jaksanut kaikkia samaa kuviota toistavia välikerroksia edes neuloa. Ja silti siitä tuli jättiläismäinen. Mutta se oli tarkoituskin.

Tyhmä!

2009-04-19T10:17:00.003+03:00

Ja huolimaton. Ja kiirehtijä. Ja perfektionisti. Ei-hyvä kombinaatio.

No mutta hei, eihän siinä oo purettua lankaa kuin semmosen keskiverto kolmiohuivin verran. "Tärkeintä ei ole päämäärä vaan se matka" (mut koskakohan opin kulkemaan tippumatta ojaan tai kompastumatta kiveen?)
Onneksi edellinen työ lämmittää yhä niin hyvin sekä kehoa että mieltä, että pienistä takaiskuista kyllä selviää.

"With the little help from my friends.."

2009-04-12T16:03:00.009+03:00

Siirryin Vogue-palmikoista Rogue-palmikoihin. Oli rentouttavaa neuloa ohjeesta, joka on niin yksityiskohtainen ja selkeä, joskin pituutta piti sekä hihoihin, että vartalo-osaan neuloa reippaasti lisää. Mutta en siltikään ihmettele, miksi näitäkin puseroita löytyy mm. Ravelrystä valmiina jo yli 600.

Otsikon biisi tuli mieleeni, kun ajattelin tämän projektin taustaa: langat diilasi yksi neulojaystävä, ohjeen sain muutamalta muulta "tuparilahjana". Eli eipä yksinään nurkassa puikotellen olisi tällaistakaan syntynyt.

Ohje: Rogue by Jenna Wilson (ravel it) Puikot: 3.25mm, 80cm Knitpicks Harmonyt & 3.0mm 100cm bambu-Addit Lanka: Queensland Collection Kathmandu DK (85% merino, 10% silkki, 5% kashmir) keltainen (423), 50 g = 135 m Menekki: vajaa 8 kerää.

Ihan tajuttoman riittoisaa lankaa. Pelkäsin riittävyyden puolesta, koska huppu ja palmikot aina vievät aika paljon, mutta tätä jäi vielä runsaasti yli. Tweedmäinen, tönköhkö koostumus ei ollut mitään kovin ihastuttavaa neulottavaa, mutta lopputulos onneksi mielestäni on.

Kevätkin on jo täällä. Eilen neuloin jo ensimmäiset kerrokset ulkona kahvikupin kanssa (roguen hihaa).
Se on yhtä varma merkki keväästä, kuin tämä pikku kaveri tässä.

Viimeaikoina tapahtunutta

2009-04-07T08:40:00.006+03:00

Tasan viikko sitten heräsin yksi ajatus päässäni: Auh! Tyyny ei tainnu olla hyvin ja tuo mitätön seikka aiheutti neulojan niskalle tuskia. Kauratyynylle ja kylmägeelille oli jälleen käyttöä, mutta loppuviikosta turvauduin jo apteekin asiantuntevaan palveluun ja kipugeeliin. Onneksi samana päivänä tupsahti postiluukustani piristävä yllätys koilta.

Voitin koin blogiarvonnassa, ja palkinto oli luonteeltaan käytännöllinen, kiva ja kehittävä. Keltainen tiskirätti on lajissaan ensimmäiseni. Olin tiskirättibuumin alkaessa kovin skeptinen, mutta hiljattain olen alkanut miettiä kokeilun mahdollisuutta. Nyt voin kokeilla, eikä tarvitse edes itse neuloa ;)
Keltainen patalappu puolestaan on koin tytärpuolen virkkaama ja upea onkin! Minun sietäisi kai hävetä, sillä itsetehtyjä patalappujakaan minulla ei tätä ennen ollut. Olen kyllä neulonut ja virkannut niitä muille. Noh, tämäkin asia on nyt korjattu.
Sain myös tarvikkeet ja teko-ohjeen paperipitsille, joka on minulle ihan uusi ja ihmeellinen juttu, sekä kotimaista luomusaippuaa. Alimmaisena on pieni vihkonen, johon koi kirjasi paketin sisällön tarinan.
Kiitos koi!

Akateemisesta kirjakaupasta löytyi mielenkiintoinen neulontaopus, ja koska se ei ollut hinnallakaan pilattu, lähti se mukaani.

Mielestäni kirja sisältää samoja mallineuleita kuin esim. Neulojan käsikirja, jota ei hyllystäni löydy. Mallineuleiden lisäksi kirjassa on tekniikkaohjeita melko laidasta laitaan (napit, napinlävet, helmet, kaikennäköiset muut koristelut, vekit..).

Eilen suuntasin Lankamaailma Nordiaan Muriskan ja Puputsin kanssa. Lähdin hakemaan puuvillaa, mutta tässä on tulos.

Maija-kerän sain ysmyistä peräisin olevalla etukupongilla ilmaiseksi, ja Zauberballit olivat tutustumistarjouksessa. Tätä väriä etsin jo viime käsityömessuilla, mutta sitä ei silloin ollut saatavilla. Nämä pallerot päätyvät joksikin huiviksi, sillä Siren sukat toimivat varoittavana esimerkkinä siitä, että sukkia ei ehkä kannata tästä tikutella. Floricat ovat Pupulta, jonka kanssa teimme vaihtokauppaa varastojemme novitoilla.

Vaikeuksien kautta voittoon.

2009-03-29T16:57:00.008+03:00

Tuskallisten hetkien jälkeen, huppari-hartia-hihatin-härpäkkeeni on valmis. Itse neulominen ei ollut tuskallista, mutta se alituinen säätö ja epävarmuus. Aluksihan tein ohjeen mittojen perusteella itselleni sopivaa, pienempää kokoa. Lehden ohje osoittautui virheelliseksi ja valmiina liian pieneksi. Tarkistin tiheyden, joka oli kohdallaan. Purin. Kirosin. Neuloin isomman. Muokkasin muutamaa kohtaa vielä valmiissa työssä ja nyt olen viimein tyytyväinen.

Nappilista olisi rumasti nauranut, joten ompelin listat toisiinsa ja napit toimittavat vain koristeiden virkaa. Napit ovat äitini löytöjä. (Harkitsin myös keltaisia, mutta päädyin tähän vähän hillitympään ratkaisuun ;)

Ohje: Green Iris by Mari Muinonen a.k.a. tikru (Designer knitting, Winter 08/09)
Lanka: Schachenmayr nomotta Alpaka Fashion (värinro 132)
Kulutus: 9 x 50g

Olen iloinen, että lopputuloksesta tuli itselleni mieluinen, sillä ihastuin tähän malliin ensisilmäyksellä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Esittelemättä on myös jo aikaa sitten valmistunut neule, josta vasta nyt sain haalittua parit kuvat.

Ohje: Hourglass Sweater by Joelle Hoverson (Last-Minute Knitted Gifts)
Lanka: Schoeller&Stahl Limbo (punaruskea)

Hihoihin halusin neuloa "perhossolmut" VK Stitchionary 2:sta. (Löytyy sieltä nimellä Butterfly Knot)
Ihan kiva pusero.

Virkistysviikonloppu

2009-03-26T18:50:00.006+02:00

Viime viikonloppu oli langan ja ystävien täyteinen. Sen siivittämänä viikko on vierähtänyt taas siihen pisteeseen, että huomenna on perjantai. Koska vkonloppu oli kuitenkin niin mukava, tahdon yhä palata siihen. Tulevana viikonloppuna lupaankin sitten jo valmistuneiden neuleiden kuvamateriaalia.

Lauantaina saalistimme muutaman muun neulojan kanssa Fashion Housen ysmyistä lankaa. Ylläripusseista olisi löytynyt materiaaleiltaa herkullisia löytöjä, mutta vain wanhan kunnon Maijan värit miellyttivät omaa silmääni

Eihän tuossa toki kaikki. Viininpunaista oli 3 kpl/pussi, joita taisi tarttua mukaan neljä. Suunnitelmissa on kaarrokekirjoneule.

Ostosretken jälkeen sain Pörrön minulle värjäämää puuvillaa. Vaikka en mikään puuvillan tosiystävä olekaan, tämä tuntuu ainakin vyyhdillä aika mukavalta. Ja tuo väri on täydellinen, hehkuvan keltainen. Tästä tulee ehkä joku lyhythihainen februaryn tapainen. Tai jotain sen suuntaista.

Sunnuntaina ystäviä saapui kylään. Eräät halusivat kutsua iltapäiväämme kahvikupposten ääressä myös epävirallisiksi tupareiksi (eihän täällä ole kuin viime kesästä asti asuttukaan,) ja sen varjolla sain ihania lahjoja: oranssia huivimerinoa, neuleohjeita, joita olin kuolannut ja hehkuttanut (ilmeisesti jo liian pitkään ;), jättiläiskynttilän ja ikioman texasin eli tämän!

Viherpeukalottomuuttani ei selvästikään ole otettu tosissaan, mutta toivon että tämä pitsi-itulehti viihtyy luonani pidempään kuin aiemmat viherkasvini. (Rauha heidän muistolleen.)

Paikallaolleille: Kiitos tyypit, olette Tärkeitä. <3

Ullalaa!

2009-03-22T22:45:00.004+02:00

Uusi Ulla on ilmestynyt. Sieltä löytyy myös jotain omasta kynästä ja puikoista syntynyttä.

Niin sanotusti ennakkoon neuloin tästä numerosta myös Suvi Heikkilän Lumi -huivin. Lanka on samaa kuin säärystimissä ja aiemman numeron Fortunelloissa, eli Top Woolia keltaisena. Nyt se taannoin ostamani lankasäkki taitaa olla vihdoin aika loppuun kulutettu.

Tämän lyhyen mainospostauksen myötä, hyvää yötä ja alkavaa viikkoa.

Pahoinvoivat alpakat

2009-03-11T08:15:00.005+02:00

Joko Tallinnasta viikko sitten tuodut alpakkakeräni kärsivät pitkittyneestä matkapahoinvoinnista, tai sitten kyseessä on koko lajia riivaava vatsatautiepidemia. Kerät ovat nimittäin mahdottomia sisältä aloitettavia: yritysten tuloksena kerä oksentaa sisällöstään puolet ja tuloksena on jotakin tällaista.

Ehkä en vain osaa, mutta en kyllä uskalla enää edes yrittää onkia langanpäätä näiden kerien sisältä. (2 kertaa siis haksahdin.) Säilytän mieluummin mielenterveyteni. On liian rasittavaa selvitellä käsittämätöntä lankamyttyä, kun samassa ajassa olisi voinut neuloa jo useita tuumia.
Onneksi kokoaikaa ei ole tarvinnut selvitellä solmuja. 10 pistettä sille joka arvaa mitä tästä pitäisi tulla.

Ilman tuota oksenteluefektiä tämä lanka voisi hyvinkin nousta suosikkilistani kärkeen.

Yllätys ja ostoksia

2009-03-06T16:47:00.007+02:00

\o/

Voitin taannoin Sudranan blogiarvonnassa ja eilen miittiin tullessani minua odotti ihana yllätys: kauniin keväisen vihreitä alpakoita pienessä karsinassa <3 Alpakoiden alta löytyi vielä suklaatakin. En ole ennen kokeillutkaan Sandnesin Alpakkaa, joten siinäkin mielessä aivan nappipalkinto. Kiitos! Pari päivää sitten matkasin parin kanssaneulojan kanssa Tallinnaan, ja viime lauantain messuostosten värilinja jatkui:

Oikeasti oikeanpuolimmainen on enemmän violettia kuin kuva antaa ymmärtää. Vasen puolestaan ruskeaa. Ruskeaa on vain tuo ainokainen kerä mikä kuvassakin, violettia *köh* muutama lisää. Suunnitelma näille on jo tiedossa.

Koska mikään muu Alpakan väri ei tässä merkissä säväyttänyt, tai sitten käypää väriä oli liian vähän, päädyin toistamiseen violettiin. Kanssamatkaajat tosin hieman joutuivat vakuuttelemaan, että ei haittaa vaikka tämän ja merinon värit ovat aika samanlaiset. Etenkin tämän Alpakan violetti on lumoava. Tällekin on muuten suunnitelma. Suunnitelmathan aina oikeuttaa langanoston, right?
Parhaillaan puikoillani on vielä keltaista huivin muodossa, mutta kunhan saan sen valmiiksi, taitaa olla aika tarttua violettiin. Tai ehkäpä blogivoittooni..

Sukkaputki

2009-03-03T10:18:00.008+02:00

Neuloinpa taas sukat, koska totesin että ohuissa palelee varpaat. Valitsin siis varastostani vihreää Gjestalin Sildreä, ja neuloin tuttua kielokuviota (omin modifikaatioineni), josta niin kovin pidän. En ymmärrä, miksi jotkut valittelevat sitä että pitää neuloa 5-7 s yhteen noissa kielon nypyissä. Sehän se siinä mallissa juuri hauskaa onkin ;)

Ohje: oma
Lanka: Gjestal Sildre, tummanvihreä (80 % villaa, 20 % polyamidia)
Puikot: 3.0 mm 80 cm bambuaddit

Omia jalkoja on vaikea kuvata, mutta vielä vaikeampaa on kuvata puseroa päällään. Yksi sellainenkin on valmistunut, mutta kuvia ei sattuneesta syystä vielä ole. Tyylikkäitä kuvia via vessanpeili olisi, mutta säästän teidät tältä valokuvataiteelta. Sen sijaan tässä jotain muuta viime päivien mukavia asioita:

Eilen

Lauantaina

Silkkivillaa. Tuo tumma lilan sävy lumosi minut totaalisesti. Kummallisinta tässä on se, ettei väri ole edes keltainen. (Keltainen vois kyllä olla kiva piriste tuon kanssa..) Joku huivi näistä tulee, kunhan ensin paijailen näitä jonkin aikaa, kuten myyjä kehotti tekemään.

Lisää lumoavia lankoja näytillä täällä. Tuolta kojulta nämäkin lähtivät mukaani.

Maanantaisukat

2009-02-23T08:07:00.005+02:00

Harvinaista kyllä, olen harrastanut lahjusneulontaa. Koska äiti osoittautui jälleen viime viikolla henkilöksi, johon voi aina luottaa, päätin neuloa hänelle jotakin. Toiveena oli ohuet villasukat. Väritoive oli harmaa (mikä on muuten tosi epätyypillistä). Onneksi sellaistakin löytyi varastosta. Laaja lankavalikoima on siis tarpeen.

Sain vinkin "aivottomasta" sukkaohjeesta, jonka neulominen kuulemma varmasti onnistuisi luennoillakin. Joopajoo. Piirsinkin kaavion pikaisesti ja kipitin kouluun. Neuloin jo toista mallikertaa kun tajusin että kaavio on väärinpäin! Ohje vs. Hanna: 1-0. Onneksi tajusin vihdoin katsoa, millaista jälkeä oikein neuloin.. Olihan ohje loppupeleissä hyvin helppo ja koko kaavio melko tarpeeton kun pääsi vauhtiin.

Ohje: Nutkin
Lanka: Red Heart - Sport Socks Color
Puikot: 2.5 mm 80 cm Knit Picks Harmonyt

Psst. Seikkaillessani last.fm:n ihmeellisessä maassa ja todettuani, että voisin käyttää lankarahat myös musiikkiin, törmäsin tähän kuvaan. Sufjan Stevens, neulova miesmuusikko. Harmaan maanantain piristeenä niille, jotka eivät vielä ole tutustuneet häneen.

Luentosukat - taas

2009-02-11T13:44:00.008+02:00

"Ootko sä niitä neulojia?"
Kysyi eräs kaveri, jonka tapasin pitkästä aikaa. Ne neulojat ovat kuulemma hänen opinahjossaan sellaisia luentoneulojia, jotka kokoontuvat "ompelukerhoksi" luentosaliin ja juttelevat keskenään kesken luennon.
Ei, en ole sellainen. Itseasiassa olen nähnyt vain kerran toisen ihmisen neulovan luennolla.
Tämä seikka vain juolahti mieleeni, sillä nämä sukat valmistuivat suurimmaksi osaksi luennoilla. Malli on aivan normaali kärjestä aloitettu sukka karvalakkikantapäällä.

Lanka Onlinen Supersockea, Treen messuilta viime marraskuussa ostettua. Lilakeltamustaa. Aika eksoottinen väriyhdistelmä, mutta minuun se iskee. Varsissa tapahtui hassua lätäköitymistä väreissä, vaikka jalkaterissä värit vielä jakautuivat kauniisti. Tai no, niin kauniisti kuin ne pätkärääkätyissä langoissa nyt voivat..

Mirzu heitti myös haasteen:

Säännöt
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Neljännestä kansiosta löytyy kännykamerakuvia. Arpaonni suosi Ollia, joka paljastui neljännestä kuvasta.

En haasta erikseen ketään, mutta napatkoon tämän meemin ken tahtoo.

Bulkykiemuroita

2009-01-27T09:44:00.005+02:00

Totesin eilenaamulla olevani varmaankin järjiltäni: neuloin 4.5 mm bambusukkapuikoilla kirjoneuletta. Asia, jota en ole aiemmin tullut harkinneeksikaan. Koska piripiri-myssystä (kiitos kommentoijille) jäi kuitenkin vielä paljon lankaa, päätin tehdä siitä lapasetkin. Päävärinä toimi kuitenkin vielä Wendy Fusioniakin paksumpi harmaa Gjestalin Naturgarn. Nämä taitavat olla paksuimmat koskaan neulomani lapaset.

Lanka: Gjestal Naturgarn, harmaa (värinro 703) & Wendy Fusion, Piri Piri (värinro 163)
Puikot: 4.5 mm bambut
Muuta: silmukat hatusta ja kiemurakuviot Taran labyrintista (Ulla 3/08) nurinkurisesti niin, että oikeassa lapasessa on kuvion vasen puoli ja päinvastoin. 9 silmukan peukalokiila ja kärjessä sädekavennukset.

Ja se Fusion ei loppunut vieläkään kokonaan.

Vaikka koko myssy-lapas-idea lähti violetista swallowtail shawlistani, jonka kanssa tahdoin yhteensopivat muutkin asusteet, olen alkanut haikailla taas uuden huivin perään.. Pitäisihän huivissakin olla useampia sävyjä kuten näissä! (En tiedä uskonko itsekään itseäni)

Purppurafuusio

2009-01-25T18:19:00.006+02:00

Tulin tässä taannoin maininneeksi tahtovani violettisävyisen myssyn Swallowtail shawl:ni kaveriksi. Sainkin langat pyytämättä ja täytenä yllätyksenä ystävältä, jolle langat eivät suostuneet kuulemma muotoutumaan pipoksi. Eivät ne aivan yhteistyöhaluisia ollut minunkaan kanssani: luennolla yritin aloittaa myssyä 3 kertaa päätymällä aina purkamaan yritelmäni. Annoin langan murjottaa pari päivää ja yritin eilen uudestaan paremmalla onnella. Pipon taival alkoi neulojaseurassa, jatkui illalla Pianistin seurassa (voihan nessupaketti) ja tänään aamulla päättelin langat aamukahvin ja lehden seurassa. Pikapipo. Seuraa kuvia aamupalapöydässä.

Lanka: Wendy Fusion (värinro 163, Piri Piri)
Puikot: 4.5 mm bambut
Menekki: ~1 ja ½ kerää

Lankahan on puoliksi muovia, mutta siihen nähden erittäin positiivinen kokemus! Saa nähdä, miten se käytössä käyttäytyy.

Nyt olisi sitten samansävyisten lapasten paikka.

Vanhaa ja uutta

2009-01-19T17:48:00.008+02:00

Veljelläni on syntymäpäivä (Onnea!), ja jälleen turvauduin lahjomisessa lankaan ja puikkoihin. Ravelry osoittautui jälleen kerran ylivoimaiseksi ohjelähteeksi. Tuskin muuten olisin koskaan törmännyt tähän malliin, jonka päätin neuloa. Langan keksiminen olikin vaikeampaa. Kävin jopa lankakaupassa etsimässä jotakin sopivaa, mutta en kelpuuttanut valikoimasta mitään. (Mainittakoon että ei ollut suuri puoti ;)
Ohjeen paksuisia lankoja ei varastostani löydy paljoa, eikä etenkään lahjan saajan värimaailmaan sopivia. Niinpä taivuin neulomaan kaksinkertaisella langalla.

Lanka: Novita Nalle (ruskea) & Novita Wool (musta)
Puikot: 3,5 mm bambusukkapuikot
Ohje: Barbed Wire by Corinne Swartz

Eihän ne solmut kaksivärisessä pinnassa kovin hyvin näy. Nooh.. pikkuvikoja.

Forestry on ollut jo jonkin aikaa valmiina. Tosin loppuvaiheessa meinasi iskeä uskonpuute: ensimmäisen version nappilista osoittautui liian lyhyeksi ja kauluskin näytti naurettavan pieneltä. Siitä vaan sitten purkamaan neulalla pääteltyä reunaa ja listaa.. Mutta onneksi lopputulokseen olen kuitenkin aika tyytyväinen. Vaikka nää teennäiset kuvat aina ärsyttääkin.

Mutta ei nää vahingossa otetut kuvatkaan pahemmin vakuuta..

Lanka: Wendy Emu Superwash (värinro 1523)
Puikot: 2.5 mm
Ohje: Forestry by Veronik Avery (Vogue Knitting, Fall 08)
Muuta tarvittavaa: kuus snapsia (on tarpeen silloinkin jos mokailee kuin minä, mutta tässä yhteydessä tarkoitan niitä metallisia painonappeja, joiden wirallista suomenkielistä vastinetta "snaps"eille en tiedä)

Sitten vielä haasteeseen, jonka sain Annalta. Ja se kuuluu näin:
Säännöt:

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of you post and link to them.
5. Let each person know they´ve been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Hmm.. sitten keksitään jotain randomilla.

1. En muista koska olisin ollut viimeksi kipeä, ennen parinviikon takaista vatsatautia. Sen jälkeen sain flunssan ja eilen vielä kuumeen, joka onneksi nyt on (ainakin toistaiseksi) laskenut. Kuumeessa onneksi jaksoi vähän neuloakin.
2. Luennoilla neulon Aina, ellei ole kysymys pienemmästä opetusryhmästä. Tuskin jaksaisin muuten siellä istuakaan. Miten ne kaikki muut jaksaa? Tai oppii? Puikkoihin selvästikin voi kasvaa kiinni.
3. Käsitykseni itseraidottuvasta, puoliksi tekokuituisesta langasta on muuttunut nyt tekeillä olevan projektin myötä paljon myönteisemmäksi.
4. Kun herään viideltä aamulla roska-auton mekastukseen, toivon yhä asuvani maalla.
5. Inhoan autolla ajamista, minkä vuoksi rakastan kaupungissa asumista. Tai ei siinä ajamisessa mitään, mutta siinä että liikenteessä on niin paljon niitä Ylivertaisia ja Kaikentietäviä tai arvaamattomia kuskeja. Sitäpaitsi julkisisssa voi hyödyntää ajan lukemalla tai neulomalla. Oma normipäivämatkani on onnekseni vieläpä niin lyhyt, että ei siinä ehtisi montaa silmukkaa neuloakaan.
6. Pidän Pasilasta. Se seikka saakoon kunnian päättää kuuden satunnaisen asian listani, sillä 2. tuotantokausi alkaa tänään.

Ja säännöistä poikkean siinä, että en nimeä ketään uusia haastettavia. Sovitaan vaikka niin, että jos halukkaita ylipäätään löytyy, niin ne 6 ensimmäistä halukasta voi ilmoittautua kommentteihin.

Mainonnan uhri

2009-01-14T13:35:00.003+02:00

Toisinaan aamukahvi kera sanomalehden on turmiollista..

Lehden sivuilta löytynyt mainos lanka-alennusmyynnistä johti tähän. Kävin ensimmäistä kertaa Kirstikissä, sillä "olin kulmilla" ja eihän etenkään silloin voi vastustaa lanka-alea. Oli jo aikakin käydä katsastamassa tämänkin liikkeen tarjonta. Se oli suht. pieneen tilaan nähden varsin monipuolinen ja palvelu oli kovin ystävällistä. Kaiken lisäksi tajusin vasta nyt, että tähänkin kauppaan pääsen ehkä liiankin helposti julkisilla kotoani.
Mukaan lähti siis euron alekorista kaikki mustat Wool-kerät. (6 kpl, saattoi koriin vielä jäädäkin niitä, mutten viitsinyt myllätä koria läpikotaisin.) Olen monesti todennut että mustaa villaa tarvitsee aina, ja nyt sitä on varastossa riittävästi johonkin isompaankin projektiin.
Woolien kaveriksi päätin ostaa kokeeksi myös Trekking Pro Naturaa tuollaisessa, hmm.. hiekkamaisen oranssissa sävyssä ja tietenkin hyvään, alennettuun hintaan. Sillä eihän sukkalankaa voi olla liikaa, eihän?

Vähän kyllä mietin että miten tässä nyt taas näin kävi. Vasta aamullahan päässäni käväisi taas ajatus että en todellakaan tarvitse uutta lankaa vähään aikaan. Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja todeta että ensikuussa minäkin taidan paastota muiden hamsterien kanssa.

Alkaneen vuoden uusia kujeita

2009-01-10T16:37:00.006+02:00

Uusi vuosi ei alkanut kovin onnekkaissa merkeissä.
Viikko sitten minut kaatoi petiin (tai oikeastaan vessaan) kammottava vatsatauti. Kolme päivää elin sohvan pohjalla, mutta neljäntenä pysyin jo tolpillani. Pahinta kaikessa oli ettei jaksanut edes neuloa. Tuijotin vain apaattisena vuoroin televisiota, vuoroin unia, ja värväsin veljeni ja ystäväni tuomaan mustikkasoppaa. Kiitos heidän, olen jälleen voimissani. Mitä nyt poden jälkitautina flunssaa.

Joka tapauksessa, lupailin esitellä hieman lankaisaa jouluani.

Neuloin jouluna myös myssyn, mutta en tiedä sopeudunko käyttämään sitä. Voi olla että purkutuomio uhkaa, mikäli parempi idea löytyy.

Joulun jälkeen kävin Oulunkylän uudessa ja kohutussa lankakaupassa. Ja siellä rakastuin ensisilmäyksellä tähän

Villaa, bambua ja silkkiä mitä ihanammissa väreissä! Vyyhtiä en ole vielä raaskinut edes keriä. Se odottaa Täydellistä Ohjetta.

Ja toissapäivänä alkoi vielä Hobboksin tammiale, josta tein mielestäni mainion ostoksen. Harmony Guidesin palmikko-osan vaivaisilla yhdeksällä eurolla. Eikä tässä nyt ole kyse vain siitä että sai halvalla, vaan kirja on mielestäni inspiroiva ja kaunis. Olen jo saanut monia ideoita, vielä kun pääsisi toteuttamaan niitä.

Kuten kuvasta näkyy, tänäkin vuonna on luvassa keltaisia palmikoita.

Lahjontaa, osa 3

2008-12-25T18:18:00.007+02:00

Lahjat on avattu ja voin paljastaa lisää neulomiani lahjoja.
Isoveli sai jälleen perinteiset sukat (viimevuotiset näyttikin jo niin kauheilta)

Kuvio: Binary (Knitty winter 06)
Lanka: Novita 7 veljestä (musta) & Gjestal Sildre (vaaleanvihreä)
Puikot: 3.5 mm bambut

ja aatonaatonaattona valmistuneet Chevalier-lapaset.

Ohje: Chevalier -lapaset (by tikru)
Lanka: Novita 7 veljestä (ruskea)
Puikot: 3.5 mm bambut

En ole k o s k a a n tehnyt niin paljon virheitä kuin näissä. Kokoajan sai purkaa ja neuloa uusiksi.. Keskittymiskykyni taisi olla jossain muualla. Valmistuivatpa kuitenkin - ja ajoissa.

Veljen avokille neuloin myös ne perinteiset sukat (aloittaen kärjestä, lanka petroli-seiskaveikka-moniraitaa)

ja Zetorin.

Ohje: Zetor -huivi (by Jatta)
Lanka: Wetterhoff Sivilla (musta)
Puikot: 3.0 mm bambuaddit

Pukin mielestä minäkin olen ollut kiltti. Siitä ja muusta lisää myöhemmin.

Joulutoivelista

2008-12-23T10:49:00.005+02:00

Toivon..

.. että lahjojeni saajat pitävät lahjoistaan (ja plussaa olisi jos myös pitäisivät niitä itseneulottuja). Viimeinen itsevalmistettu valmistui ajallaan eilen noin klo.17. (kuvia seuraa aaton jälkeisenä aikana) Laskeskelin oivalla matikkapäälläni että itsetehtyjä juttuja olisi 9. Ehkä.

.. käsikivutonta neuleaikaa.

.. neulonnan lomassa katseltavia Hyviä elokuvia.
Sellaisia kuin viime perjantain Brokeback mountain, joka riipaisee ja jättää pitkään jatkuvan onton olon. Viimeksi näin vaikuttavan elokuvakokemuksen tarjosi Million dollar baby kuukausia sitten (tosin ei näiden aikana voi kokoajan neuloakaan kun pitää pyyhkiä silmäkulmaa, jotta näkyvyys säilyisi). Lisää tällaisia pätkiä, jotta tv-maksulle saa vastinetta.
Ainutlaatuisuuden vastapainoksi katsoin sunnuntaina ihkuilu-klisee-kimppu-Lassien. Sen suurin ansio oli myöskin kauniit maisemat ja se, että eräs lahja valmistui katsellessa aika pitkälle.

.. että saan oman neuletakkini valmiiksi! Ja että siitä tulisi hyvä.

Erään oman toiveeni toteutin jo isän avustuksella eli kyydillä Biltemaan. Sieltä lähti mukaan pari tämmöistä, pingotusalustaksi. (Kiitos jälleen #neulonnalle vinkistä)

Voisihan tuolla hyppiäkin. Alakerran naapuri varmaan arvostaisi.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Lämpöistä joulua.

Ihana Isoveli

2008-12-14T13:37:00.011+02:00

Ei koske tällä kertaa omaa isoveljeäni, vaikka kiva sekin on.

Keltainen Isoveli on kuulemma poistumassa Novitan värikartalta. Asiaa vastustamaan on noussut ruohonjuuritason liike, jolla toivottavasti on käänteentekevä vaikutus. Joten: jos tunnet myötätuntoa tällaisia keltaiseen hurahtaneita kohtaan, tai olet ehkä itse sellainen, käy ihmeessä kirjoittamassa adressiin täällä.
Katsokaa nyt kuinka somia ne ovat.

Ja ne tahtoisivat uudelleensyntyä mirzun Passionina tai jonakin vastaavana lämmikkeenä. En ole mikään paksun langan suuri ystävä, mutta sillekin on käyttötarkoituksensa ja vaihtelun vuoksi sitä on välillä ihan mukava neuloa. Tulosta syntyy ainakin nopeasti.

Isoveli Colorin jämistä (joka ei mielestäni ole läheskään yhtä viehättävää) tein vielä kummitytölleni lapaset.

Nyt ei sitäkään lankaa ole enää varastoissa pyörimässä.

Eilen vietettiin myös Ullan pikkujouluja. Mukavaa oli! Kiitos kaikille mukana olleille. Pukkikin oli muistanut neulojia paketeilla. Nämä ihanat mustat Silviat kotiutuivat luokseni.

Mitä paketeista löytyy tänävuonna

2008-12-08T19:26:00.004+02:00

Koska näiden saaja tuskin surffaa vielä netissä, voinen paljastaa mitä hänen pakettiinsa on kääritty. Viininpunaiset Infant's Fancy Socks Nancy Bushin kirjasta Knitting Vintage Socks. Tosin kantapäässä oikaisin. En vaan kestä vahvistettuja kantapäitä. Niinkuin kolmivuotias ehtisi kuluttaa sukat puhki ennen kuin kasvaa niistä ulos? En myöskään pingottanut näitä, joten lopputulos ai näytä samalta kuin kirjan kaunis kuva. Kaipa ne käytössä muokkautuvat..

Lanka: Fortissima Socka
Puikot: 2.0 mm / 80 cm
Kulutus: 50g
Ensimmäistä kertaa sormeni värjäytyivät langan vuoksi. Tuo viininpunainen taisi olla jotain maanantaierää ja päästi todella paljon väriä neuloessa.

Toiset sukat ovat perinteisen joulunpunaiset. Malli on Kotilieden 21. numerosta, jossa oli paljon muitakin ehkä joskus puikoille pääseviä neuleohjeita. Mielestäni on mahtavaa, että muutkin kuin pelkästään käsityölehdet julkaisevat käsityöohjeita ja panostavat näin monipuoliseen sisältöön. Toivottavasti lehden kauniit kuvat ja lukuisat ohjeet innostavat uusia ihmisiä neulonnan pariin.

Lanka: Fortissima Socka
Puikot: 2.0 mm / 80 cm
Kulutus: 50g

Äidille lahjaksi neulomani "Colette-kämmekkäät" keräsivät suosiota ja sain neuloa samanlaiset. Tosin hieman eri väriset.

Lanka: Novita Wool (musta) & Novita Nalle Colori (punakirjava)
Puikot: 2.5 mm ruusupuusukkikset

Muita lahjuksia lisäilin Ravelryyn.

Kas, keltaista

2008-11-23T12:46:00.008+02:00

Ulkona näyttää voimistuvan kunnon lumimyrsky, ensimmäinen laatuaan tänä talvena. Siksipä varustautuminen uloslähtiessä on tarpeen. Tarpeeseen vastasin tällaisella myssyllä, jonka inspiksen sain Liisin ihanasta Drunken Cable -myssystä.

Pingotin työn suurimman muovikulhon ympärille, mitä kaapistani löytyi. Kun myssy ei ollut vielä ihan kuiva, tajusin että ei hemmetti, siitä tulee valtaisa. Otin myssyn pois kulhon ympäriltä ja toivoin että projekti ei menisi ihan metikköön. Ja ei se mennyt; mielestäni tästä tuli just passeli.

Lanka: Garnstudio Karisma (värinro. 52, sinapinkeltainen [eikä se lopu varastosta koskaan, vieläkin jäi 1 kerä])
Puikot: 3 mm bambut
Palmikon nappasin VK Stitchionary 2:sta (nro. 88 eli plaited cable). Neuloin sen miltei kokonaan matkalla Tampereen messuille. Kyseessä on siis messumyssy.
Koska kuvausapu oli niin kätevästi paikalla tänään, niin blogataanpa nyt vielä kesken olevat säärystimetkin. Toisestakin puuttuu enää alareunan resori, mutta kuvassa nyt vaan ensimmäinen kappale.

Lanka: Top Wool (värinro. 52 tässäkin [eikä tääkän lopu koskaan])
Puikot: 3 mm 100cm bambuaddit & magic loop

Edit: Huomasin että bloggerilla on joku uusi (tai ei varmaan enää niinkään uusi) "followers"-systeemi ja sillä saa helposti liitettyä seuraajat sivupalkkiin, joten lisäsin ne sinne.

Ulla!

2008-11-22T08:34:00.004+02:00

Uusi ihana Ulla on täällä.
Suosikikseni valikoitui jo aikaisemmin upea kansikuvaneule Taran labyrintti ja toinen ehdottomasti Rinsessamyssy, vaikka en itse varmaan osaisi sitä pitää. Mutta nätti se on.
Omia näppejäni on jo jonkun aikaa lämmittänyt Fortunella -lapaset (jotka myös syylälapasina tunnetaan ;)

Kissarouvalla on jo kokemusta mallintöistä. Huomatkaa miten se käänsi kameralle juuri oikean silmän, toinen kun ei olekaan noin kaunis teinivuosiensa kissatappelun jäljiltä..

The Mess

2008-11-15T16:06:00.005+02:00

Lama on oven takana. Tiedättehän, mitä silloin pitää tehdä? No kuluttaa!

Pahoittelut niille, joita Tampereen messublogailut alkavat jo ärsyttää.
Kävin messuilemassa eilen ja saaliikseni sain Knit Picksin Harmony-pyöröjä. Olivat edullisia ja ensimmäiset laatuaan puikkoarmeijassani. Oranssia Anti-tickle merino blendia kartiolla, vihreän vyyhdin messutarjoussukkalankaa, jota en voinut vinkeän lila-kelta-mustan värityksensä ansiosta vastustaa. Kuten en voinut vastustaa Rosa Matildan keltasävyistä sukkalankaa. Ja sitten vielä nyt sitä _vihreää_ paperinarua, jota ei wanhan sataman messuilta löytynyt.

Ja jälleen suosikkikojultani Ritva Tuomisen lohikäärmekeramiikkaa hurmaavan kahvimukin muodossa. Siltä kojulta olisin voinut ostaa taas ihan kaiken, mutta budjettini ei vaan ole samaa mieltä.

Messuilla oli toki tuttujakin.
Kivaa oli! Tuntuu vahvasti siltä, että kyllä sinne vaan joka vuosi täytyy yrittää päästä. Messuista on ehtinyt muodostua jo jonkinasteinen traditio.

Onhan mulla sitten vielä yksi valmis työkin. (tai no kaksi, mutta toisen suhteen olen solminut salassapitosopimuksen Joulupukin kanssa)

Sumea kuva, mut nää onkin ihan vaan tavalliset lapaset ja vieläpä vyötteen ohjeella tehdyt. Ainoastaan ranteen resori on jälleen valepalmikkoneuletta, joka miellyttää omaa silmääni tavallista joustinneuletta enemmän. Lapaset lähtee muualle aiemmin blogaamieni säärystimien, kaulahuivin ja kämmekkäiden kanssa. Eikä näiden myötä jäänyt ylimääräistä Isoveli Coloriakaan nurkkiin pyörimään.

Lämmikettä

2008-11-09T13:10:00.005+02:00

Minua pyydettiin neulomaan säärystimet ja jonkinlaiset käsineet. Sain hyvin vapaat kädet. Toiveena oli lähinnä, että väri olisi punertava, säärystimet ovat tarpeeksi pitkät ja käsineissä sormet pääsevät liikkumaan. Koska aiemmin neulomani Wavy-kaulahuivi menee samaiselle henkilölle, valitsin säärystimiinkin Wavyn kuvioinnin ja langan.

Lanka on siis Novita Isoveli Coloria, puikot tais olla 3.5mm. Vai 4.0mm.. Hmm.

Käsineiksi valitsin "Musica" kämmekkäät

Lankana näissä oli Novitan Nalle Colori ja saman lafkan Wool. Puikot 2.5mm bambut.
Lankani oli paksumaa kuin ohjeessa, joten näistä tuli varmaankin jonkun verran originaaleja suuremmat. Se ei toivottavasti haittaa, sillä näiden alla tullaan ehkä käyttämäänkin vielä toisia, ohuempia sormikkaita.

Psst. Uuteen Ullaankin on tulossa jotain pientä tältä suunnalta, ja vaikka mitä muuta ihanaa muilta suunnilta.

She knits again!

2008-10-22T16:18:00.005+03:00

Vaikka käsi on vieläkin vähän omituinen, tikuttelin sisulla silti Revontulen. (Yksi huivin raidoista onkin Sisua)

Ohje: Revontuli
Puikot: 3.5 mm
Lanka: keltaista Elotroi Liisua, tummanruskeaa Fortissima Sockaa ja punaruskeaa Sandnes Sisua.
Yllättäen rakastan noita värejä. Olen ihaillut muiden huiveja tällä ohjeella, etenkin niitä liukuvärjättyjä vironvillaisia. Itse en kykene neulomaan sitä sen karmean lanoliinin hajun ja tunnun vuoksi ;P Siksipä päätin raidoittaa huivini tällä tavoin manuaalisesti. Viikko vierähti ja viimeisten kerrosten kohdalla ranne alkoi jo olla todella vastentahtoinen yhteistyöhön. Toivon että se johtuu käytön puutteesta ja lihasten huonosta kunnosta.. Onneksi samanlaista kiputilaa ei ole tullut, kuin silloin jokunen viikko sitten *koputan puuta*.

Neulontataukoni aikana tuli kerrankin hieman opiskeltua (muttei varmaan tarpeeksi, tuloksia odotellen..) ja lohdutettua kurjaa oloa hieman lankaostoksilla. Ja blingbling-koukuilla.

Ja kasveilla. Kuulemma fiikuksia ovat. Ei, en ole viherpeukalo, mutta ehkä kasvien hoitoakin voi opetella.. vaikka kantapään kautta jos ei muuten.

Kyllä, sekä langat että kasvit ovat sieltä keltaisten ostoskassien psykopäiviltä joita tässä taannoin vietettiin.

Pää poksuu

2008-10-03T13:36:00.015+03:00

Neulomattomuus saa aikaan ikäviä asioita. Keskiviikkona käteni oli entistä kipeämpi, ja panikoin kauhuissani neulontakiellon pidentymisestä. Kovasti näyttääkin siltä, että en uskalla riskeeraa ja aloittaa vielä viikon jälkeen neulomista. Olen ottanut todella rauhallisesti ja tahdon käteni kunnolla kuntoon. Eilen päivääni piristi mm. paranemistoivotus postitse kanssaneulojaystävältä. Kukapa tätä kurjuutta ymmärtäisikään paremmin kuin toinen käsityöihminen.
Kiitos! <3

Toinen hyvä asia on, että orkideani on yhä hengissä.
Olehn myös suunnitellut mitä teen kun taas saan neuloa.
1) lämpimät käsineet
2) pitkät käsienlämmittimet
(joku saattaa olla vähän vainoharhainen nyt käsiensa suhteen)

3) näistä vihreistä jotain, jonka näätte toivottavasti kohtuullisen ajan kuluttua. En uskalla sanoa pian. En senkään vuoksi, että käsiasiat ovat ensisijaisia.

Neulomattomuuden aikana voi ajatella myöskin politiikkaa. (ja toki neuloessakin)
Kaikkialla voi huomata kunnallisvaalien (ja niiden amerikan presidentinvaalien, mutta ei niistä sen enempää) lähestyvän. Niin myös sivupalkissani nyt.
Toivottavasti kaikki äänioikeutetut käyttävät ääntään. Oman ehdokkaani valitsin jo ajat sitten. Helppoa kuin mikä. Linkin takaa löydätte hyviä perusteita sille, miksi äänestyslippuun kannattaa Helsingissä raapustaa 219.
Tylsyydessäni olen leikkinyt myös vaalikoneilla. Ehdokkaani ei ollut ykkösvaihtoehtoni, mutta enpä ole ennenkään luottanut vaalikoneisiin. Niiden parasta antia on mielestäni päästä lukemaan ehdokkaiden omia kommentteja tärkeissä (ja vähemmän tärkeissä) kysymyksissä ja punnita niitä omiin mielipiteisiin.

Edit: Ainiin, tuo mainio Pörrö on kehittänyt uuden napinlävenkin.

Piinaviikko

2008-09-27T13:51:00.000+03:00

Viime sunnuntaina pelästyin tosissani, kun oikea käteni kipeytyi aamusella niin että en meinannut aamukahvia saada juotua: kupin nostokin sattui. Kipu voimistui yllättäen ja pian sormienkin liikuttelu sattui. Vietin sunnuntain ja maanantain neulomatta, lasta kädessä, melko paniikissa. Tiistaina käsi tuntui jo niin hyvältä että neuloinpa siinä yhden kaulaliinankin joka minulta pyydettiin.

Lanka: Novita Isoveli, punainen pätkärääkätty
Puikot: 5.0 mm bambuaddit
Ohje: Knittyn Wavy (vähän vähennetyin silmukoin paksun langan vuoksi)
Kulutus: 200 g

Perjantaina menin lääkäriin muissa asioissa ja mainitsinpa tuosta käsikivustakin. *naps* Tuloksena viikon neulontakielto. (Itseasiassa ensin puhuttiin kahdesta viikosta, mutta taisin olla niin kauhistunut että viikkokin kuulemma riittäisi) Tauon on tarkoitus estää kivun kroonistuminen. En myöskään saa kirjoittaa, ainakaan pitkiä aikoja. (Siis kynällä. Mieluummin koneella.) Nyt vain toivon että käsi myös paranee. Hoitona lepo, kylmägeeli ja lankaterapia, jota harjoitin tänään.
Fashion house järjesti taas ystävämyynnit. Voi luoja sitä populan määrää. Itse en ostanut muuta kuin lankaa. (Mitä muuta ne ihmiset sieltä oikeen hakee? ;) Uskoni käden paranemiseen on kova. Sitä odotellessa voin suunnitella miksi nämä muuntuisivat.

Harmaata Top Woolia. En tiedä mitä siitä vielä tulee mutta jotain palmikkoa varmaankin. Ihastuin lankaan kun neuloin siitä keltaisen palmikkokaarrokeneuleeni. Se on pehmeää ja aika hyvän paksuista ja lämmintä. Mainio peruslanka siis.
Top Wool säkillisen vieressä on keltaista Viking Eddagarnia. "Supersoft" merinoa. Aika ohutta, joten ajattelin josko siitä voisi neuloa vaikka jonkun soputeltan.. eikun siis huivin. Tuosta säkistä riittää kyllä useampaankin. Säkkien lisäksi ostin vielä kolmen kerän pussin harmaata Naturgarnia. Siitä suunnitelin lapasia, ehkä tikrun Yellow harvest mittensit, ellei lanka ole niihin turhan paksua.
Sitten vielä jotain vanhempaa tuotantoa kun uuttakaan ei nyt ole tiedossa hetkeen:
En olekaan esitellyt esimerkiksi keittiöön virkkaamaani mattoa. Kodin sisustaminen on ollut kyllä yllättävän vaikeaa tällaiselle pässinpäälle. Kaupasta ei löytynyt tarpeeksi pitkää ja leveää, eikä järkevän hintaista pyöreää mattoa, joten virkkasin sopivan. Pyöreät kaupan matot oli kaikenlisäksi sitä "ihanaa" karvamateriaalia jonka olen kuullut keräävään kaikki kodin pölyt ja roskat itseensä.. Vihreät kuteet löytyi Espoon Menita Outletista, jossa kävin ensimmäisen kerran vain ja ainoastaan matonkuteiden vuoksi. Toinen kappale pitäisi vielä jaksaa virkata, mutta koskahan uskallan rasittaa kättäni niin karmealla puuhalla. (Itseasiassa aloitinkin sitä juuri ennen kivun alkamista. Syy-seuraussuhde ei ole ilmeinen mutta voi olla että sekin vaikutti.)

Kauniin orkidean sain ystäviltä. Toivottavasti sinnittelee edes jonkun aikaa hengissä "hellässä" huomassani.

My so called scarf on ollut valmis jonkun aikaa. Viime viikonloppuna pingotin sen ja neulanjäljet näkyvät vielä silloin otetussa tuoreessa kuvassa. Mutta nyt ei enää ainakaan reunat rullaudu ja huivi on vähän ilmavampi ja kevyempi.

Nyt täytyy harrastaa käsitöitä lähinnä idea- ja suunnittelutasolla. Toivon todella että tauko tekisi hyvää. :/

Kädenlämmittimet olosuhteiden pakosta.

2008-09-17T16:07:00.007+03:00

Kävin viime lauantaina elämäni ensimmäistä kertaa kissanäyttelyssä. Talo oli täynnä toinen toistaan sievempiä karvapalleroita, lukuunottamatta karvattomia sfinxejä, jotka kylläkin olivat myös hyvin sieviä ja suloisia. Ei ole kissaa karvoihin katsomista - kissamaisuus ratkaisee.
Totaalisin sydämenmenetys tapahtui kyllä brittiläisten kohdalla.. oivoi. Noniin, asiaan.
Viikonlopun aikana tajusin jo että ilmat alkaa tosissaan vaatia lämmikettä käsille. Kissattomaan asuntooni palatessa päätin tikuttaa pikaisesti itselleni kämmekkäät. Ne sopivat syksyiseen säähän, sillä lapasia saisi joka välissä olla ottamassa pois käsistä etsiessä avaimia tai bussikorttia tai puhelinta tai milloin mitäkin. Kynsikkäissä taas menee liikaa aikaa ja hermoja, enkä jaksa itseäni varten nysvätä niiden kanssa. Pääasia nimittäin oli että saan uudet käsineet pian. Liekö lauantain kissat sitten vaikuttaneet aiheen valintaan..

Kuviohan on jo toistamiseen kämmekkäissä käyttämäni Vernoki Averyn designin, Colette Pulloverin, kissakuvio. Tummanharmaa lanka on Gjestalin Sildreä, joka on melko karheaa. Kuvion lanka puolestaan on Baby Cablesissäkin käyttämääni Garnstudion Karismaa.
Puikot 3.5 mm bambut.

(Ovat vähän ruttuiset juu. Ei ole kostutettu eikä höyrytetty eikä mitään.)
Joskus minunkin luona vielä toivottavasti asuu nelijalkainen kissa eikä vain näitä kuuden silmukan levyisiä lampaan- tai alpakanvillaisia yksilöitä.