Sileät, simppelit sukat on oiva työ mm. neuletapaamisia tai luentoja varten. Koska jälkimmäisiä ei allekirjoittaneella opintojen tässä vaiheessa enää juurikaan ole, neuloin näitä enimmäkseen erilaisissa miiteissä. Pariinkin kertaan kanssaneulojat kommentoivat sukkieni näyttävän kovin pieniltä. Kun kerroin sukkien tulevan ihan omiin räpylöihini, sain kummastuneita katseita osakseni. Fakta on kuitenkin se, että jaloissa pyörivät lörpsähtäneet villasukat ovat mielestäni äärimmäisen ärsyttäviä. Teen sukistani napakat, koska ne kuitenkin löystyvät käytössä.
Lanka: Gjestal Maija, ruskeaa & Markkalanka, tarkempi laatu tuntematon, oranssia
Puikot: 2,5 mm
Ohje: kärjestä aloitettu stetson-karvalakkimalli
Yhdelle kanssaneulojalle tuli sukista mieleen ampiainen, josta juontuu blogauksen otsikko.
Sukkien lisäksi olen neulonut tiskirättejä. Aivottomat projektit liittynevät siihen, että neulonnan suhteen olen viimeaikoina keskittynyt ohjeiden kirjoittamiseen ja ruutupiirrosten väkertämiseen. Kristel blogasikin näihin liittyvistä jutuista viime viikolla. Koska tähän projektiin liittyvän työn loppu häämöttää, on puikoilleni odotettavissa pian mielenkiintoisempiakin neuleita, kuin edellä esitellyn kaltaisia välitöitä.
Siihen saakka, aurinkoista viikkoa ja vihdoin saapunutta kevättä!
6 comments:
Totta puhut! Parhaat villasukat ovat sellaiset jotka saa uutena juuri ja juuri jalkaan.
Ihanat ampparit. :) Ja villasukat kyllä lörpsähtävät aina lähes samantien. Pitäisi tehdä niin pienet, ettei mahdu jalkaan, jotta pysyisivät pitemmän päälle hyvinä. :D
Napakat sukat on parhautta. Ihanan aurinkoiset kevätpörriäiset, herkulliset värit!
Kylläpä ovat pirteät!
Sukkasamis! Just niin, oikein napakat sukat mahtuu paremmin kenkiinkin. Ja kun on pieni jalka, ei tartte kauhean isoja sukkia ;)
kyllä sukkien pitää särmät olla! (sun tekemät sukat on about parhaita mitä oon pitäny, kiitos niistä <3 )
Post a Comment