Pages

Tuesday, April 05, 2011

Making of..

Kotimainen käsityölehtiskene saa usein kovaakin kritiikkiä osakseen - myös minulta. Kun kyseessä on painettu aikakauslehti, ei kritiikkiin voi yleensä vastata että "tee itte parempi". Tänä vuonna olen kuitenkin ollut etuoikeutettu tekemään. Mitään lehtipisteistä ostettavaa julkaisua tästä ei toki tule (ellei joku kustantaja jossain ruudun toisella puolella innostu ;), vaan kyseessä on opintoprojekti.

Olen oppinut vuoden aikana lehtityöstä valtavasti. Ymmärrän nyt, miten paljon kohderyhmä, resurssit ja yleiset "lehtimaailman normit" rajoittavat toimintaa. Käsityölehdillä ei ole helppoa siellä lehtihyllyn syövereissä, tosin ei suurimmalla osalla muitakaan lehtiä. Uskon silti yhä, että ne kotimaisetkin lehdet pystyvät parempaan. Omaan lehteeni olen vastoin kilpailijoitani kirjoittanut enemmän lukujuttuja. Lehdessä ei ole "60 uutta ja raikasta mallia", koska mielestäni laatu korvaa määrän. Ei sillä että omat ohjeeni huimaisivat päätä laadulla, mutta jos kuvitellaan että kyseessä olisi kaupallinen julkaisu ja suurempi tuotantotiimi.

Päätoimittaja valmistautuu apinalaatikkokuvaan.

Yksinhän kukaan ei lehteä saa aikaan. Pari kaveria lupasi auttaa täyttämään ohjesivujani, toinen lupasi auttaa kuvien kanssa. Vaikka oma järkkäri poltteleekin projektiin liittyvien kuvaluentojen jälkeen erittäin kuumasti (ouch!), on kuvia otettu ystäväni laitteella.

Sneaky preview


Millaisia juttuja lehdessäni sitten on?
Oma lehteni ilmestyy vain kerran (sniff), mutta konseptini mahdollistaisi kaikenlaiset neulomiseen tai langanvalmistukseen liittyvät ilmiöartikkelit, ohjejutut tai haastattelut. Tiistaina kävin haastattelemassa erästä mielenkiintoista bloggaajaa ja käsityöalan ammattilaista lehden henkilökuvaa varten. Olen ollut mukavasti epämukavuusalueella, koska ujona tyyppinä en koe olevani kovinkaan taitava kyselemään ihmisiltä mitään, ainakaan henkilökohtaista. Siinäkin silti kehittyy.
Taittaminen on ollut hauskaa, hermojaraastavaa ja haasteellista. Nykyään selaan lehtiä aivan uusin silmin, ja mielestäni esim. Modassa tehdään hyvää taittotyötä. Kauniskaan taitto ei tosin pelasta sisältöön liittyviä puutteita. En halua olla pelkkä ohjekatalogin kuluttaja. Tiedän toki että suurin osa tilaajista haluaa.

Olisin ehkä halunnut tehdä lehdestäni vielä uskaliaamman. Tehdä joitakin absurdeja juttutyyppejä, kuten eräässä valloittavassa indielehdessä nimeltä Oh Comely, jonka yhdellä palstalla mm. bongattiin ihmisiä kadulta, kysyttiin mikä oli kauheinta mitä he lapsena olivat tehneet ja mitä he söivät lounaaksi. Tarinat saivat nauramaan ja lounaat olivat omituisia. Näin Lontoossa.
On ollut hienoa kuitenkin tehdä lehteä, niin noh, itselleen. Itsellenihän mä sitä pääasiassa teen. Ja siksi lehteni Village onkin jo nyt, pari viikkoa ennen painoonmenoa, minulle niin rakas.

(Paras ollakin, siinä kulminoituu 25 oparia)

P.S. Jotkin tässäkin postauksessa vilahtaneista neuleista saattavat tulevaisuudessa päätyä tarjolle toiseen rakkaaseen lehteen, Ullaan.

5 comments:

verano said...

Ooh, kuulostaa mielenkiintoiselta. Painetaanko lehteä ihan paperille asti? Lehden nimestä on pakko sanoa ääneen instant mielleyhtymä: Oletko sä nyt siis Village people? Ehhehe.

Ullakin olisi kovin mielissään ohjeistasi, kuten tiedät :)

hanna_h said...

Hehee, mä mietinkin että pitäiskö tekijöiden esittelysivun nimi olla Village people ;)
Lehti painetaan ihan paperille. On hyvin eri asia katsoa lehteen tulevaa matskua tietokoneen näytöltä, kuin paperilta, ja se on yksi juttu mitä on pitänyt oppia miettimään. Esim. fontin luettavuus ja koko on tosi erilaisia näytöllä ja paperilla.

Sufferiina said...

Painetaanko lehteä yksi kappale vai useampi ? Mielenkiinnolla seuraan...itsekkin työskentelen lehdessä, mutta en käsityölehdessä.

hanna_h said...

Sufferiina: lehteä painetaan yksi mulle, yksi kuvaajalle ja yksi koululle. Lisäksi niitä saa tietääkseni ostaa ylimääräisiä painokustannusten hinnalla.

enkulin käsityöt said...

Mielenkiintoista. Ihania nuo meuleet. Toivottelen Sinulle Ihanaa Pääsiäistä