Bulkykiemuroita

Totesin eilenaamulla olevani varmaankin järjiltäni: neuloin 4.5 mm bambusukkapuikoilla kirjoneuletta. Asia, jota en ole aiemmin tullut harkinneeksikaan. Koska piripiri-myssystä (kiitos kommentoijille) jäi kuitenkin vielä paljon lankaa, päätin tehdä siitä lapasetkin. Päävärinä toimi kuitenkin vielä Wendy Fusioniakin paksumpi harmaa Gjestalin Naturgarn. Nämä taitavat olla paksuimmat koskaan neulomani lapaset.

Lanka: Gjestal Naturgarn, harmaa (värinro 703) & Wendy Fusion, Piri Piri (värinro 163)
Puikot: 4.5 mm bambut
Muuta: silmukat hatusta ja kiemurakuviot Taran labyrintista (Ulla 3/08) nurinkurisesti niin, että oikeassa lapasessa on kuvion vasen puoli ja päinvastoin. 9 silmukan peukalokiila ja kärjessä sädekavennukset.


Ja se Fusion ei loppunut vieläkään kokonaan.

Vaikka koko myssy-lapas-idea lähti violetista swallowtail shawlistani, jonka kanssa tahdoin yhteensopivat muutkin asusteet, olen alkanut haikailla taas uuden huivin perään.. Pitäisihän huivissakin olla useampia sävyjä kuten näissä! (En tiedä uskonko itsekään itseäni)

Purppurafuusio

Tulin tässä taannoin maininneeksi tahtovani violettisävyisen myssyn Swallowtail shawl:ni kaveriksi. Sainkin langat pyytämättä ja täytenä yllätyksenä ystävältä, jolle langat eivät suostuneet kuulemma muotoutumaan pipoksi. Eivät ne aivan yhteistyöhaluisia ollut minunkaan kanssani: luennolla yritin aloittaa myssyä 3 kertaa päätymällä aina purkamaan yritelmäni. Annoin langan murjottaa pari päivää ja yritin eilen uudestaan paremmalla onnella. Pipon taival alkoi neulojaseurassa, jatkui illalla Pianistin seurassa (voihan nessupaketti) ja tänään aamulla päättelin langat aamukahvin ja lehden seurassa. Pikapipo. Seuraa kuvia aamupalapöydässä.

Lanka: Wendy Fusion (värinro 163, Piri Piri)
Puikot: 4.5 mm bambut
Menekki: ~1 ja ½ kerää

Lankahan on puoliksi muovia, mutta siihen nähden erittäin positiivinen kokemus! Saa nähdä, miten se käytössä käyttäytyy.

Nyt olisi sitten samansävyisten lapasten paikka.

Vanhaa ja uutta

Veljelläni on syntymäpäivä (Onnea!), ja jälleen turvauduin lahjomisessa lankaan ja puikkoihin. Ravelry osoittautui jälleen kerran ylivoimaiseksi ohjelähteeksi. Tuskin muuten olisin koskaan törmännyt tähän malliin, jonka päätin neuloa. Langan keksiminen olikin vaikeampaa. Kävin jopa lankakaupassa etsimässä jotakin sopivaa, mutta en kelpuuttanut valikoimasta mitään. (Mainittakoon että ei ollut suuri puoti ;)
Ohjeen paksuisia lankoja ei varastostani löydy paljoa, eikä etenkään lahjan saajan värimaailmaan sopivia. Niinpä taivuin neulomaan kaksinkertaisella langalla.

Lanka: Novita Nalle (ruskea) & Novita Wool (musta)
Puikot: 3,5 mm bambusukkapuikot
Ohje: Barbed Wire by Corinne Swartz

Eihän ne solmut kaksivärisessä pinnassa kovin hyvin näy. Nooh.. pikkuvikoja.

Forestry on ollut jo jonkin aikaa valmiina. Tosin loppuvaiheessa meinasi iskeä uskonpuute: ensimmäisen version nappilista osoittautui liian lyhyeksi ja kauluskin näytti naurettavan pieneltä. Siitä vaan sitten purkamaan neulalla pääteltyä reunaa ja listaa.. Mutta onneksi lopputulokseen olen kuitenkin aika tyytyväinen. Vaikka nää teennäiset kuvat aina ärsyttääkin.


Mutta ei nää vahingossa otetut kuvatkaan pahemmin vakuuta..

Lanka: Wendy Emu Superwash (värinro 1523)
Puikot: 2.5 mm
Ohje: Forestry by Veronik Avery (Vogue Knitting, Fall 08)
Muuta tarvittavaa: kuus snapsia (on tarpeen silloinkin jos mokailee kuin minä, mutta tässä yhteydessä tarkoitan niitä metallisia painonappeja, joiden wirallista suomenkielistä vastinetta "snaps"eille en tiedä)

Sitten vielä haasteeseen, jonka sain Annalta. Ja se kuuluu näin:
Säännöt:

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of you post and link to them.
5. Let each person know they´ve been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.

Hmm.. sitten keksitään jotain randomilla.

1. En muista koska olisin ollut viimeksi kipeä, ennen parinviikon takaista vatsatautia. Sen jälkeen sain flunssan ja eilen vielä kuumeen, joka onneksi nyt on (ainakin toistaiseksi) laskenut. Kuumeessa onneksi jaksoi vähän neuloakin.
2. Luennoilla neulon Aina, ellei ole kysymys pienemmästä opetusryhmästä. Tuskin jaksaisin muuten siellä istuakaan. Miten ne kaikki muut jaksaa? Tai oppii? Puikkoihin selvästikin voi kasvaa kiinni.
3. Käsitykseni itseraidottuvasta, puoliksi tekokuituisesta langasta on muuttunut nyt tekeillä olevan projektin myötä paljon myönteisemmäksi.
4. Kun herään viideltä aamulla roska-auton mekastukseen, toivon yhä asuvani maalla.
5. Inhoan autolla ajamista, minkä vuoksi rakastan kaupungissa asumista. Tai ei siinä ajamisessa mitään, mutta siinä että liikenteessä on niin paljon niitä Ylivertaisia ja Kaikentietäviä tai arvaamattomia kuskeja. Sitäpaitsi julkisisssa voi hyödyntää ajan lukemalla tai neulomalla. Oma normipäivämatkani on onnekseni vieläpä niin lyhyt, että ei siinä ehtisi montaa silmukkaa neuloakaan.
6. Pidän Pasilasta. Se seikka saakoon kunnian päättää kuuden satunnaisen asian listani, sillä 2. tuotantokausi alkaa tänään.

Ja säännöistä poikkean siinä, että en nimeä ketään uusia haastettavia. Sovitaan vaikka niin, että jos halukkaita ylipäätään löytyy, niin ne 6 ensimmäistä halukasta voi ilmoittautua kommentteihin.

Mainonnan uhri

Toisinaan aamukahvi kera sanomalehden on turmiollista..

Lehden sivuilta löytynyt mainos lanka-alennusmyynnistä johti tähän. Kävin ensimmäistä kertaa Kirstikissä, sillä "olin kulmilla" ja eihän etenkään silloin voi vastustaa lanka-alea. Oli jo aikakin käydä katsastamassa tämänkin liikkeen tarjonta. Se oli suht. pieneen tilaan nähden varsin monipuolinen ja palvelu oli kovin ystävällistä. Kaiken lisäksi tajusin vasta nyt, että tähänkin kauppaan pääsen ehkä liiankin helposti julkisilla kotoani.
Mukaan lähti siis euron alekorista kaikki mustat Wool-kerät. (6 kpl, saattoi koriin vielä jäädäkin niitä, mutten viitsinyt myllätä koria läpikotaisin.) Olen monesti todennut että mustaa villaa tarvitsee aina, ja nyt sitä on varastossa riittävästi johonkin isompaankin projektiin.
Woolien kaveriksi päätin ostaa kokeeksi myös Trekking Pro Naturaa tuollaisessa, hmm.. hiekkamaisen oranssissa sävyssä ja tietenkin hyvään, alennettuun hintaan. Sillä eihän sukkalankaa voi olla liikaa, eihän?

Vähän kyllä mietin että miten tässä nyt taas näin kävi. Vasta aamullahan päässäni käväisi taas ajatus että en todellakaan tarvitse uutta lankaa vähään aikaan. Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja todeta että ensikuussa minäkin taidan paastota muiden hamsterien kanssa.

Alkaneen vuoden uusia kujeita

Uusi vuosi ei alkanut kovin onnekkaissa merkeissä.
Viikko sitten minut kaatoi petiin (tai oikeastaan vessaan) kammottava vatsatauti. Kolme päivää elin sohvan pohjalla, mutta neljäntenä pysyin jo tolpillani. Pahinta kaikessa oli ettei jaksanut edes neuloa. Tuijotin vain apaattisena vuoroin televisiota, vuoroin unia, ja värväsin veljeni ja ystäväni tuomaan mustikkasoppaa. Kiitos heidän, olen jälleen voimissani. Mitä nyt poden jälkitautina flunssaa.

Joka tapauksessa, lupailin esitellä hieman lankaisaa jouluani.

Neuloin jouluna myös myssyn, mutta en tiedä sopeudunko käyttämään sitä. Voi olla että purkutuomio uhkaa, mikäli parempi idea löytyy.

Joulun jälkeen kävin Oulunkylän uudessa ja kohutussa lankakaupassa. Ja siellä rakastuin ensisilmäyksellä tähän

Villaa, bambua ja silkkiä mitä ihanammissa väreissä! Vyyhtiä en ole vielä raaskinut edes keriä. Se odottaa Täydellistä Ohjetta.

Ja toissapäivänä alkoi vielä Hobboksin tammiale, josta tein mielestäni mainion ostoksen. Harmony Guidesin palmikko-osan vaivaisilla yhdeksällä eurolla. Eikä tässä nyt ole kyse vain siitä että sai halvalla, vaan kirja on mielestäni inspiroiva ja kaunis. Olen jo saanut monia ideoita, vielä kun pääsisi toteuttamaan niitä.

Kuten kuvasta näkyy, tänäkin vuonna on luvassa keltaisia palmikoita.