Jos käsiongelmistani haluaa löytää jotain hyvää, niin sellaisena voi pitää vaikkapa lisääntynyttä kiinnostusta viimeistelemättömiin töihin. Siksi kaivoin kisatyöni kaapista, pingotin ja päättelin sen. Kuvatakin yritin, mutta mokoma lohikäärme inhosi kameraa. Ensin yritin ripustaa sen vaaleita verhoja vasten ikkunaan..
..sitten lattialle valkoisen lakanan päälle..
..ja lopulta yritin piristää lohista ulkoiluttamalla sitä maalaismaisemissa.
Lanka: teetee Elegant
Puikot: muistaakseni 2,5 mm
Projekti myös Ravelryssä
Projekti myös Ravelryssä
Kuvat eivät tee oikeutta tälle mielettömälle huiviohjeelle. Omaan toteutukseenikin olen melko tyytyväinen. Se vaatisi käyttäjältään juhlatamineita, eikä juuri saunasta pöllähtänyttä landelookia (eikä etenkään converseja ja farkkuja, kuten voimme Pörrön blogista oppia).
Huivi on kuitenkin valmis, ja tuntuu todella hyvältä saada viimeisteltyä jokin neuleprojekti, kun ei ole voinut neuloa käsivaivojen takia aikoihin. Olenkin miettinyt, miten urheilijat psyykkaavat itsensä selviämään loukkaantumisista. Fyysinen kipu tuskin vetää vertoja sille, miltä turhautuminen ja **tutus pääkopassa tuntuu.
Jatkan fyssarin ohjeilla käsivarren vahvistamista. Ehkä ensi kuussa saan jo vapauttavan tuomion neulontakiellostani.
3 comments:
Tuo on sitten upea! Olen vierestä seurannut kun kaveri on väkertänyt samaista huivia ja nähtyäni kaaviot luovuin suosiolla suunnitelmastani tehdä tuo myös itse...
Drucilla: minäkin hieman pelästyin, kun ensimmäisen kerran näin kyseisen ohjeen. Mutta kaaviot näyttävät paljon pelottavammilta kuin oikeasti ovat :)
Hirmuinen lohikäärme :D
Post a Comment